Vauvan koliikki

Ensi kertaa vanhemmaksi tulleen voi olla vaikea tietää, milloin vauva itkee tavallista enemmän: kaikki vauvathan itkevät päivittäin, koska se on heidän tapansa ilmaista esimerkiksi väsymystä tai nälkää. Jos kuitenkin pieni vauva itkee monta tuntia yhtäjaksoisesti voimakasta, lohdutonta itkua ja tätä jatkuu pidemmän aikaa, vanhempi alkaa ehkä epäillä koliikkia. Vaikka onkin vaikea tietää varmasti, voit tarkkailla tiettyjä merkkejä, jotka voivat auttaa tunnistamaan vauvan koliikin. Lisäksi on olemassa keinoja, joilla voit yrittää helpottaa tilannetta.

Mistä tietää, onko lapsella koliikki?

Kuuden viikon iässä on normaalia, että vauva voi itkeä yhteensä kaksi tuntia vuorokaudessa, eikä kyse ole välttämättä koliikista. Usein itkujaksot voivat tuntua loputtoman pitkiltä – hurjan paljon pidemmiltä kuin ne oikeasti ovat. Kun lapsi kasvaa, hän itkee ja huutaa yhä lyhyemmän aikaa.

Koliikin merkkejä:

• Vauva itkee todella paljon ja pitkiä aikoja kerrallaan. Koliikissa vauva itkee vähintään kolme tuntia päivässä vähintään kolmena päivänä viikossa vähintään kolmen viikon ajan.
• Itkukohtaukset alkavat usein loppuiltapäivällä tai illalla, yleensä saman kaavan mukaan.
• Vauva vetää polviaan vatsaa kohti tai jännittää jalkansa suoriksi.
• Vauvan vatsassa vaikuttaa olevan paljon ilmaa tai se kurisee ja möyryää.

Alle kahden viikon iässä koliikkivaivat ovat harvinaisia. Ota kuitenkin yhteys neuvolaan, jos vastasyntynyt itkee lohduttomasti pitkiä aikoja kerrallaan. Sama koskee tilanteita, joissa yli neljän kuukauden ikäisen lapsen itkuisuus lisääntyy ja samalla hänen tyypillinen vuorokausirytminsä muuttuu. On tärkeää hakeutua hoitoon, jos hyvin itkuinen vauva vaikuttaa lisäksi väsyneeltä, ei halua syödä tai oksentaa voimakkaasti, hänelle nousee kuume tai hänen ulosteessaan on tummaa verta.

Mikä koliikki on?

Koliikin syytä ei itse asiassa tiedetä. Taustalla voi olla tietynasteinen perinnöllinen alttius, mutta tätä ei ole vahvistettu eikä voida testata. Aiemmin koliikin uskottiin liittyvän vatsan toimintaan, mutta tätäkään ei ole pystytty todistamaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että suolistobakteereilla on jonkinlainen rooli: tutkimusten mukaan suoliston hyvä bakteerikanta voi olla koliikkivauvoilla pienempi kuin vähemmän itkuisilla vauvoilla. Pohjoismaissa koliikin esiintyvyys on noin joka viidennestä joka kymmenenteen lapseen. Sillä, saako lapsi rintamaitoa vai korviketta ei vaikuta olevan merkitystä koliikin riskin kannalta.

Vinkkejä koliikkivauvan olon helpottamiseen

Neuvola tarjoaa hyvää tukea koliikista kärsivän lapsen vanhemmille. Neuvolassa osataan neuvoa käytännön konsteja, kuten tiettyjen ruoka-aineiden jättäminen pois imettävän äidin ruokavaliosta. Lisäksi ammattilainen voi auttaa kokeilemaan konsteja oikeassa järjestyksessä, jotta nähdään, onko niistä apua juuri kyseiselle lapselle. On kuitenkin olemassa myös joitakin yleisiä apukeinoja, joita voi kokeilla:

• Vauvahieronta, jota kutsutaan myös vatsa- tai koliikkihieronnaksi, voi tyynnyttää useimpia vauvoja – olipa kyse koliikista tai ei. Tässä videossa neuvotaan, miten hieroa vauvan vatsaa. Myös lämmin kylpy voi tuntua vauvasta miellyttävältä.
   
• Jotkut vauvat imevät voimakkaasti syödessään. Tällöin vauva nielee helpommin runsaasti ilmaa, jota suoliston voi olla vaikea käsitellä. Koeta tauottaa vauvan syömistä ja röyhtäyttää häntä välillä. Jos vauva syö pullosta, myös pienemmän tutin reiän valinnasta voi olla apua. Jos taas vauvaa imetetään, maitoa voi kokeilla lypsää hieman ennen imetystä, jotta se heruu hitaammin.
   
• Vauvan röyhtäyttäminen syötön jälkeen voi vähentää turvonneen vatsan painetta.
   
• Kokeile pitää vauvaa jatkuvasti lähellä – kanna häntä vatsallaan käsivartesi päällä, anna hänen roikkua hieman olkasi yli tai pidä häntä kantoliinassa tai -repussa.
   
• Osa kokee, että tietynlainen kapalointi rauhoittaa koliikkivauvaa. Jos haluat kokeilla, pyydä neuvolan terveydenhoitajaa näyttämään oikea tekniikka.
   
• Saatavana on myös kertakäyttökatetreja, jotka voivat auttaa poistamaan suolistokaasuja. Tämä saattaa vähentää koliikkivaivoja.
   
• Vie vauva pikku ajelulle turvakaukalossa tai työntele häntä vaunuissa epätasaista tietä pitkin, mikäli tämä yleensä rauhoittaa häntä.
   
• On todettu, että maitohappobakteereja sisältävät tipat voivat parantaa suoliston bakteerikantaa joillakin vauvoilla ja auttaa siten lievittämään koliikkia. Yleensä menee viikko tai pari, ennen kuin selviää, onko tipoista apua juuri sinun lapsellesi. Tippoja saa apteekista ilman reseptiä.

Koliikkivauvan vanhemman on huolehdittava itsestään – pyydä apua!

Vauvan koliikki aiheuttaa vanhemmille usein valtavaa voimattomuuden ja turhautumisen tunnetta. Se, ettei voi lohduttaa omaa lastaan tämän itkiessä – sillä koliikkivauva ei rauhoitu lohduttelemalla – on paitsi tuhoisaa yöunien kannalta, myös henkisesti uskomattoman raskasta. Joskus voi tosiaan tuntua, ettei mikään auta, vaikka kuinka yrität noudattaa saamiasi neuvoja. Tällöin sinun on vain luotettava siihen, mitä tiedät: koliikki ei ole vaarallista, aika on paras ystäväsi ja melua vaimentavat kuulokkeet voivat tehdä ihmeitä. Lapsesi ei pahastu, jos et kuuntele jokaista itkutuntia. Sinusta ei ehkä tunnu siltä, mutta koliikki menee ohi. Useimmiten ongelma väistyy kolmen–neljän kuukauden iässä, ja siihen asti on vain koetettava keksiä selviytymiskeinoja.

Voit myös pyytää sukulaisilta ja ystäviltä apua saadaksesi pienen lepohetken. Heille lapsen itkun kuuleminen ei ole yhtä raskasta kuin se saattaa olla sinulle, koska he eivät ole kuunnelleet sitä loputtomilta tuntuvien tuntien ajan. Yksinhuoltajan on erityisen tärkeää uskaltaa pyytää apua, sillä voi olla lähes ylitsepääsemättömän vaikeaa pärjätä koliikkilapsen kanssa yksin. Jos teitä vanhempia on useita, nukkukaa vuorotellen – ja pyytäkää apua neuvolasta. Tämä on tärkeää varsinkin, jos tunnet niin suurta voimattomuutta ja ehkä kiukkuakin, että sinun on välillä vaikea käsitellä tunteitasi. Vaikka olisit turhautunut, älä koskaan ravistele lasta, sillä siitä voi aiheutua pysyviä vammoja. Poistu sen sijaan huoneesta ja anna lapsen huutaa hetki yksikseen, jotta saat hengittää, rauhoittua ja kerätä voimia.

Internetissä on myös keskusteluryhmiä, joiden kautta koliikkilasten vanhemmat voivat saada toisiltaan tukea ja vinkkejä.

Faktantarkistus: Kristiina Malmström, lastenlääkäri