Kaikki mitä haluat tietää vastasyntyneestä

Vauvalta menee muutama viikko totutella elämään kohdun ulkopuolella, eikä hän ole kehittynyt aivan kaikilta osin loppuun. Esimerkiksi iho ja osa luustosta vaativat vielä aikaa. Suurin osa on kuitenkin jo valmiina, ja vastasyntynyt vauva pystyy jo syntyessään sekä kuulemaan äänesi että hymyilemään – joskaan ei vielä tietoisesti.

20 faktaa vastasyntyneestä – päästä varpaisiin

1. Vauvasta on ihanaa olla ihokontaktissa. Paitsi että lapsi viihtyy ihokontaktissa suunnattoman hyvin, se myös vahvistaa vastustuskykyä ja vapauttaa rauhoittavaa oksitosiinia. Mikä parasta, vauvat eivät suuremmin välitä, kenen iholla he ovat: äidit, isät ja isosisarukset (jotka ovat tarpeeksi vanhoja ymmärtääkseen, miten varovasti nyyttiä täytyy käsitellä) kelpaavat yhtä hyvin.
    
2. Vastasyntyneen pää on suhteettoman suuri muuhun kehoon nähden, eikä hän osaa kannatella sitä itse. Siksi vauvan päätä on nostettaessa tuettava kädellä turvallisesti takaapäin.
    
3. Vauva osaa hymyillä heti tultuaan maailmaan, sillä hymy on synnynnäinen taito, joka kehittyy jo kohdussa. Kestää kuitenkin vielä hetken, ennen kuin pikkuinen oppii hallitsemaan lihaksiaan ja hymyilemään tietoisesti.
    
4. Vastasyntyneillä on usein hikka, ja moni nikottelee jo kohdussa ennen syntymää. Syytä ei tiedetä varmasti, kuten ei sitäkään, miksi jotkut vauvat nikottelevat toisia enemmän. Kenties nikotukset auttavat vauvaa poistamaan ilmaa vatsasta. Vauvalle voi tulla hikka myös syödessä. Vastasyntyneen ruokatorvi on kapea, ja kun hän nielee nopeasti paljon maitoa, seurauksena voi olla pieni kramppi eli spasmi, joka aiheuttaa hikan. Tämä on vaaratonta ja menee itsestään ohi.
    
5. Syntyessä vauvan keho on yleensä karvaisempi ja nukkaisempi kuin ehkä olettaisi. Tämä niin kutsuttu lanugo eli untuva- tai utukarva on peittänyt vauvan kehoa tämän ollessa vielä kohdussa. Untuvakarvan tarkoituksena on ylläpitää kehon lämpötilaa, ja se häviää muutamassa päivässä.
    
6. Vauvan näkö on aluksi hieman sumea, mutta hän näkee hyvin 20–25 cm:n etäisyydelle. Vauva näkee siis kaikkein tärkeimmän eli sinut. Vauva pystyy alussa kohdistamaan katseensa valopisteisiin, mutta menee muutama viikko, ennen kuin hän alkaa seurata näkemiään asioita katseellaan. Värinäkö kehittyy vähitellen, ja alkuun vauva näkee lähes kaiken mustavalkoisena. Ensimmäisenä hän erottaa yleensä punaisen, viimeisenä sinisen.
    
7. Osa vauvoista syntyy lähes täysin kaljuina, kun taas toisilla on valtava hiuspehko, joka on usein aivan eri värinen kuin vanhemmilla. Syytä hiusten määrän vaihteluun ei tiedetä varmasti, mutta todennäköisesti se on perinnöllistä. Useimmiten syntymähiukset häviävät – tai oikeastaan putoavat – ensimmäisen elinvuoden aikana. Kun hiukset kasvavat uudelleen, tuloksena on todennäköisesti sekä paksuudeltaan, väriltään että muodoltaan aivan erilainen tukka.
    
8. Vauva ei vielä osaa itkeä kyyneleitä. Hän pystyy vuodattamaan kyyneleitä aikaisintaan kolmen viikon kuluttua syntymästä ja usein vasta paljon myöhemmin, joskus vasta nelikuukautisena.
    
9. Vastasyntyneen paino putoaa tavallisesti ensimmäisten kolmen–neljän päivän aikana. Tämän jälkeen paino lähtee taas nousuun, mutta voi kestää viikkoja, ennen kuin vauva on pääsyt takaisin syntymäpainoonsa. Vanhempi huolestuu herkästi vauvan syönnistä ja painosta, mutta juuri painoa seurataan neuvolassa erityisen tarkkaan ensimmäisen elinvuoden aikana.
    
10. Vauvan kädet ja jalat ovat ensimmäisinä päivinä usein kylmät, joskus jopa sinertävät. Syynä on, että verenkierto ei ole vielä täysin kehittynyt.
     
11. Jo kymmenen minuutin ikäinen vauva voi reagoida tuttuihin ääniin ja musiikkiin, joita hän on kuullut kohdussa.
     
12. Vastasyntynyt hengittää (noin puolen vuoden ikään saakka) lähes yksinomaan nenän kautta, ja hän osaa hengittää ja niellä samanaikaisesti. Nenähengityksen vuoksi tukkoinen nenä tai nuha voi tehdä pikkulapsen olon erityisen tukalaksi.
     
13. Vauvalla on usein ihotaipeissa vaseliinia muistuttavaa valkeaa rasvaa. Tämä on lapsenkinaa, joka on hyväksi vauvan iholle. Liian suuri määrä kinaa voi kuitenkin ärsyttää ihoa. Jos kinaa on liian paksulti, voit hangata sitä sormilla. Muutaman päivän kuluttua voit pestä sen pois vedellä.
     
14. Vastasyntyneen nännit voivat olla turvoksissa ja sukuelimet voivat näyttää suhteettoman suurilta. Tämä vaikutelma johtuu äidin elimistön raskaushormoneista, jotka saavat tietyt vauvan kehonosat turpoamaan. Turvotus on täysin normaalia, ja se laskee itsestään muutamassa päivässä. Jos näin ei käy, voit ottaa yhteyttä neuvolaan.
     
15. Vastasyntyneen iho voi usein olla kuiva ja hilseillä hieman – etenkin vauvoilla, jotka ovat viihtyneet kohdussa laskettua aikaa pidempään. Tämä korjaantuu yleensä ensimmäisen viikon aikana, kun lapsi alkaa syödä rasvaista äidinmaitoa tai korviketta ja elimistön oma rasvantuotanto käynnistyy. Jos iho tuntuu erittäin kuivalta, sitä voi rasvata. Ihoon voi myös hieroa vähän vauvaöljyä, joka auttaa pitämään ihon pehmeänä. Täältä saat tietää kaiken tarvittavan lapsen ihosta.
     
16. Vauvan iholla on todennäköisesti jonkin verran näppylöitä ja läikkiä. Nämä hormoninäpyt ja luufinnit (talinäppylät) ovat vaarattomia ja häviävät aikanaan.
     
17. Vastasyntyneen napatyngässä ei ole tuntoa, sillä siinä ei ole hermoja. Napa on kuitenkin pidettävä puhtaana, kunnes tynkä irtoaa (yleensä silloin kun sitä vähiten odottaa). Jos tuntuu, ettet oikein tiedä, miten napatynkää pitäisi hoitaa, kysy apua neuvolasta.
     
18. Tyttövauvan emättimestä voi tulla vaaleaa eritettä. Tämä on vauvan kohdussa saamien hormonien vaikutusta, ja vuoto lakkaa itsestään muutamassa päivässä.
     
19. Vauvan iho ja silmänvalkuaiset voivat joskus kellertää. Syynä on vastasyntyneen keltaisuus (ikterus), jonka aiheuttaa vauvan veren korkea bilirubiinitaso. Lievä kellastuminen on vastasyntyneillä yleistä ja häviää tavallisesti itsestään parissa viikossa. Tähän vaikuttavat etenkin syöminen ja painon lähteminen nousuun, sillä tällöin maksa alkaa hajottaa ylimääräistä bilirubiinia. Vähitellen keltaisuus tasoittuu, eikä vauva enää näytä ruskettuneelta. Joskus keltaisuuteen voidaan kuitenkin tarvita hoitoa, joten jos iho ja silmät kellastuvat sairaalasta kotiutumisen jälkeen, ota yhteys neuvolaan.
     
20. Vastasyntyneellä vauvalla on useita häkellyttäviä refleksejä eli heijasteita. Imuheijaste ja tarttumisheijaste ovatkin ehkä jo tuttuja, mutta tiesitkö, että vauvalla on myös kävely- eli askeltamisheijaste? Voit testata sitä kannattelemalla vauvaa kainaloista ja antamalla jalkapohjien osua kevyesti lattiaan: usein vauva ottaa refleksinomaisesti muutaman askeleen. Synnytyssairaalassa testataan myös niin kutsuttu Moron heijaste eli säpsähdysheijaste, joka on todennäköisesti jäänne ihmisen kehityksen alkuhämäristä. Kun vauva luulee putoavansa, hän levittää käsivartensa ja tekee syleilyotetta muistuttavan liikkeen ikään kuin tarttuakseen lujasti kiinni vanhempaan. Tämä saattaa periytyä ajalta, jolloin esi-isiemme oli joskus paettava vaaraa nopeasti hyppimällä tai juoksemalla. Täältä voit lukea lisää vauvan jännittävistä heijasteista ja motorisesta kehityksestä.

Tutustu myös vauvanhoitoa käsittelevään artikkeliin, jossa on paljon vinkkejä vastasyntyneen kynsien, navan, hiusten ja ihon hoitoon.

Faktantarkistus: Kristiina Malmström, lastenlääkäri