Vastasyntyneen tutkimukset
Nyt hän on täällä! Lapsesi on syntynyt, ja sinusta on tullut vanhempi. Jos kaikki on sujunut ilman komplikaatioita, vauva pääsee suoraan rinnalle lepäämään ja tuntemaan olonsa turvalliseksi. Tämän jälkeen hänelle tehdään erilaisia tutkimuksia. Myöhemmin tehdään myös harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulonta.
Heti syntymän jälkeen vauva annetaan yleensä äidin rinnalle huolimatta siitä, onko hän syntynyt alateitse vai sektiolla. Vauvan on tärkeää saada olla hetki iho ihoa vasten, sillä ihokontakti helpottaa siirtymää uuteen maailmaan. Välitön ihokontakti tukee myös kiintymyssuhteen rakentumista ja imetystä. Siksi kätilö odottaa hetken ennen ensimmäistä tutkimusta, joka on Apgar-pisteytys.
Apgar-pisteet – mitä vastasyntyneeltä tutkitaan?
Kätilö tutkii lapsen voinnin pisteyttämällä hänet niin kutsutulla Apgarin asteikolla. Vauvalta tutkitaan:
- ihonväri (Appearance)
- sydämen syke (Pulse)
- ärtyvyys (Grimace)
- lihasjänteys (Activity)
- hengitys (Respiration).
Vauva saa enintään 2 pistettä kustakin ominaisuudesta. Tutkimus tehdään yhden, viiden ja kymmenen minuutin kuluttua syntymästä. Tavanomaiset synnytyksen jälkeiset Apgarin pisteet ihonväristä ovat 9–10–10. Moni vauva ei vielä saa täysiä pisteitä yhden minuutin kohdalla, mikä on täysin normaalia. Kun vauva on hengittänyt hetken aikaa, hän saa yleensä täydet pisteet. Hänen on vain harjoiteltava hieman keuhkojen käyttöä, eikä ihme: hänhän hengittää ensi kertaa ilmaa. Tutkimus on nopeasti ohi, ja se tehdään yleensä vauvan ollessa ihokontaktissa vanhemman kanssa. Vauvalle voidaan antaa K-vitamiinipistos, joka tehostaa veren hyytymistä ja ehkäisee verenvuotoja synnytyksen jälkeen. Syntynyttä vauvaa kuivataan pehmeillä liinoilla, ja napanuora leikataan. Napanuora katkaistaan nykyään pääsääntöisesti hieman myöhemmin. Tällä tarkoitetaan, että ennen napanuoran leikkaamista odotetaan muutama minuutti, koska tämä vähentää tutkimusten mukaan muun muassa raudanpuutteen riskiä. Lisäksi vauva punnitaan, ja häneltä mitataan pituus ja päänympärys, mutta nämä mittaukset tehdään vasta muutaman tunnin päästä syntymästä, kun vauva on saanut ensin rauhassa syödä ja tutustua vanhempiinsa.
Ensimmäinen tutkimus
Vastasyntyneen ensimmäinen tutkimus tehdään yleensä kahden tunnin kuluttua syntymästä. Kätilö kurkistaa suuhun ja tunnustelee sormella, että kitalaki on ehjä ja vauva pystyy imemään. Pään aukileet ja kallon saumat kokeillaan. Lämpömittarilla tarkastetaan, että peräsuoli on auki, ja mitataan samalla lämpötila. Lastenlääkäri tutkii vastasyntyneen noin kahden vuorokauden iässä. Tutkimuksessa arvioidaan yleisvointi ja mahdolliset ihomuutokset. Lääkäri myös kuuntelee keuhkot ja sydämen, tutkii lonkat, silmät, selän ja poikavauvan kivekset sekä arvioi ihon, vatsan elimet ja heijasteet. Lisäksi tehdään kuulotutkimus, joko ennen kotiutumista tai seurantakäynnillä. Ei ole mitenkään tavatonta, että vauva kuulee hieman huonosti – syynä voi olla lapsenkina korvakäytävissä. Jos lapsi ei saa kuulotutkimuksesta täysiä pisteitä, varataan usein toinen käynti uusintatutkimusta varten. Ennen kotiinlähtöä tarkastetaan myös keltaisuuteen liittyvät bilirubiinitasot lukulaitteella ihon pinnalta.
Milloin sairaalasta kotiin?
Jos raskaus on ollut täysiaikainen ja sekä äiti että lapsi voivat hyvin, kotiin voi päästä jo kuuden–kahdeksan tunnin kuluttua synnytyksestä, kunhan lastenlääkäri on tutkinut vauvan. Yleisempää on kuitenkin jäädä joksikin aikaa sairaalaan toipumaan. Osastolla viivytään useimmiten yhdestä kahteen päivää.
Vastasyntyneiden seulonta
Vauvan synnyttyä napanuorasta otetaan verinäyte, joka kertoo vauvan kilpirauhasen toiminnasta. Kun vauvan syntymästä on kulunut vähintään kaksi vuorokautta, tarjotaan mahdollisuutta ottaa häneltä seulontaverinäyte. Siitä voidaan todeta tiettyjä harvinaisia aineenvaihduntasairauksia. Seulottavia sairauksia on yhteensä 20. Seulottavat sairaudet ovat hoidettavissa, mutta niiden varhainen toteaminen on tärkeää. Jos seulonnassa todetaan poikkeavia veriarvoja – mikä on erittäin harvinaista – ehkäisevä hoito aloitetaan varhain. Hyvin pienellä osalla lapsista näyte voi antaa väärän positiivisen tuloksen, ja silloin näyte voidaan kontrolloida. Verinäyte otetaan neulalla (useimmiten kantapäästä) vähintään 48 tunnin iässä, ja vastaus saadaan viikossa. Lasta voi vaikka imettää näytteenoton aikana, joten hän ei useinkaan juuri tunne neulan pistoa.
Joissakin tapauksissa verinäyte otetaan erillisellä seurantakäynnillä, jos sairaalasta on ehditty jo kotiutua 48 tunnin sisällä. Suomessa syntyy vuosittain vain noin kymmenkunta lasta, joilla on vakava aineenvaihduntasairaus.
Faktantarkistus: Silja Seppänen, laillistettu kätilö