Vaativa vauva? Tässä vinkit helpottamaan arkea!

Miksi kaikkien muiden lapset pystyvät nukkumaan vaunuissa? Miksi minun lapseni on ainoa, joka ei jaksa leikkiä hetkeäkään aloillaan ja vänkää aina vastaan ruokapöydässä? Miten elää normaalia elämää, kun vauva reagoi sosiaalisiin tilanteisiin niin voimakkaasti? Onko tämä aina tällaista – ja teenkö jotain väärin? Vertailu muihin voi ottaa koville, jos oma lapsi on erityisen vaativa. Se kannattaa jättää sikseen ja keskittyä etsimään keinoja oman arjen helpottamiseen.

Mitä tarkoitetaan vaativalla vauvalla?

Vaativalla eli suuritarpeisella vauvalla (englanniksi high need baby) tarkoitetaan vauvaa, jonka synnynnäinen temperamentti vaikeuttaa itsesäätelyä ja lisää huolenpidon tarvetta muihin lapsiin verrattuna. Vanhemmalle voi olla helpotus löytää sanat, joilla kuvata omaa kokemusta. Yhteiset käsitteet voivat myös auttaa löytämään vertaistukea ja yhteyden muihin samassa tilanteessa oleviin.

On kuitenkin tärkeää huomata, ettei vaativalla vauvalla tarkoiteta mitään tiettyä diagnoosia eikä käytetyillä käsitteillä ole tieteellistä taustaa. Me ihmiset olemme monimutkaisia yksilöitä, joita ei voi määritellä tyhjentävästi yksinkertaisten käsitteiden kautta. Vauvasi on aina ennen kaikkea oma itsensä! Hän on pieni ihminen, jolla on oma temperamentti ja luonne ja joka kasvaa juuri omassa perheessään ja ympäristössään.

Synnynnäiset ominaisuudet ja temperamentti

Jos oma lapsi on erityisen intensiivinen ja vaativa, mielessä voi pyöriä monenlaisia kysymyksiä (ja tunteita). Vanhempi tuntee herkästi olonsa epäonnistuneeksi ja uupuneeksi. Sukulaiset ja ystävät saattavat olla jatkuvasti tarjoamassa neuvoja – tai sitten arjen pyörittäminen on niin raskasta, ettei ketään jaksa edes tavata. On uskomattoman turhauttavaa, kun antaa aivan kaikkensa, mutta lapsi on silti tyytymätön ja haluaa aina vain enemmän.

Hieman lohtua voi tarjota tieto, että kyse ei yleensä ole vanhemman onnistumisesta vaan lapsen synnynnäisistä ominaisuuksista. Tutkimukset osoittavat selvästi, että ihminen on syntyessään kaikkea muuta kuin tyhjä kirja. Vauvalla on alusta alkaen oma perustemperamenttinsa – geneettinen pohjapiirustus, joka määrittää, miten hän käyttäytyy ja kommunikoi ympäristönsä kanssa. Aivan kuten aikuisetkin, myös lapset ovat luonteiltaan erilaisia. Osa on rauhallisia ja harkitsevia, osa reagoi voimakkaasti sisäisiin ja ulkoisiin kokemuksiin. Asiat, joita yksi lapsi ei edes huomaa, voivat aiheuttaa toiselle valtavasti stressiä.

High need baby – vaiko sittenkin high need parent?

Useimmat lapset, jotka tuntuvat erityisen suuritarpeisilta ja intensiivisiltä muihin verrattuna, myös ovat sitä. Joskus taas vanhemman omat tarpeet voivat olla niin suuria, että lapsi vaikuttaa erityisen vaativalta. Jos vanhempi jää yksin ilman riittävää tukea ja esimerkiksi univaje, uupumus, stressi tai murhe painaa, hänen jaksamisensa ei ehkä riitä lapsen tuhansien tarpeiden täyttämiseen. Oman lapsen vertailu muihin ei tässä tilanteessa auta. Sen sijaan vanhemman tulisi pyrkiä tunnistamaan omat kasvavat tarpeensa ja huolehtimaan niistä.

Vinkkejä arkeen vaativan vauvan kanssa

Jos lapsesi on suuritarpeinen, hyvään arkeen panostaminen kannattaa. Muista nämä tärkeät seikat:

• Älä syyllistä itseäsi! Et ole tehnyt mitään väärin. Olet rakastava vanhempi, joka tekee lujasti töitä ja haluaa lapsensa parasta. Se riittää! Toiset vanhemmat rauhallisine ja iloisine vauvoineen eivät ole suoriutuneet paremmin; heillä on vain käynyt tuuri.
• Älä syyllistä myöskään lastasi! Asia vain kerta kaikkiaan on niin, että jotkut meistä ovat leppoisia ja itseohjautuvia persoonia, kun taas toiset vaativat ympäristöltään enemmän voidakseen hyvin. Luonnettaan ei voi valita eikä omia tarpeita jättää huomiotta. Kun hyväksyt lapsesi vaativammat puolet etkä yritä muuttaa häntä, voit keskittyä vaalimaan hänen ihania puoliaan.
• Älä epäröi mukauttaa elämääsi lapsen tarpeisiin. Ei ole mitään haittaa, jos vältätte sosiaalisia tilanteita jonkin aikaa tai annat lapsen syödä jonakin viikkona pelkkää puuroa. Siitä ei muodostu mallia, josta olisi myöhemmin hankalaa päästä eroon. Päin vastoin: jos oma lapsi on herkkä tai reagoi voimakkaasti, hänen tarpeisiinsa kannattaa opetella sopeutumaan jo varhain. Mitä joustavampi vanhempi osaa olla, sitä parempaa ja miellyttävämpää perhearki todennäköisesti on.
• Älä unohda omia tarpeitasi! Lepää, kun voit. Anna muiden aikuisten huolehtia lapsesta välillä ja suo itsellesi asioita, joista nautit. Puhu tilanteestasi läheisille ja anna heidän lohduttaa sinua ja huolehtia sinusta, jos olet uuvuksissa. Suuritarpeisen lapsen vanhemmuus on raskasta. Muiden tuki, apu ja ymmärrys auttavat jaksamaan.

Milloin elämä suuritarpeisen lapsen kanssa helpottuu?

Suurin osa vaativista ja paljon huolenpitoa vaativista lapsista oppii kasvaessaan säätelemään itseään paremmin eikä tarvitse enää niin paljon ohjausta ja huolenpitoa. Monilla suuria muutoksia tapahtuu jo taaperoiässä, osalla vasta kouluiässä. Toisaalta parin–kolmen vuoden kohdalla vuorossa on uhmaikä, olipa lapsi suuritarpeinen tai ei. Uhma on voimakkaan itsenäistymisen vaihe, jossa lapsi todennäköisesti koettelee omia ja vanhempien rajoja monin tavoin. Olemme koonneet voimakastahtoisten lasten vanhemmille myös hieman vinkkejä kiukunpuuskien taltuttamiseen omaa malttia menettämättä.

Vaativa lapsi vai nepsylapsi?

Kaikilla lapsilla suuret tarpeet eivät mene ohi, vaan ne osoittautuvatkin neuropsykiatrisiksi haasteiksi. Jos epäilet, että lapsesi voimakkaiden reaktioiden taustalla on jokin neuropsykiatrinen syy (esimerkiksi ADHD), voit aina kääntyä neuvolan puoleen. Erityisen suuritarpeinen lapsi voi tarvita erityisen suurta tukea voidakseen hyvin!

Faktantarkistus: Tova Winbladh, laillistettu psykologi