Nokkosihottuma lapsella
Jos lapselle ilmaantuu voimakasta kutinaa ja pian sen jälkeen ihottumaa, kyse on todennäköisesti nokkosihottumasta eli urtikariasta. Sen muita nimityksiä ovat nokkosrokko ja nokkoskuume.
Vauvan tai lapsen nokkosihottuma aiheuttaa saman reaktion ja näyttää samanlaiselta kuin nokkosen polttama. Usein nokkosihottuma häviää jälkiä jättämättä yhtä nopeasti kuin ilmestyikin. Joissakin harvoissa tapauksissa kyse voi kuitenkin olla allergisesta reaktiosta, joka edellyttää nopeaa hoitoa.
Mistä nokkosihottuma johtuu ja mikä se on?
Nokkosihottuman oireita ovat iholle ilmestyvät paukamat, jotka kutiavat hirvittävästi. Ihottuman syynä on histamiini, jota elimistössä vapautuu eräänlaisena puolustusmekanismina, kun ihminen kohtaa jonkin yliherkkyyttä aiheuttavan aineen. Ensin alkaa kutina, sitten iholle nousee yksittäisiä tai useampia paukamia. Yleensä (vaihtelevan kokoiset) paukamat ovat vaaleita ja koholla, ja iho niiden ympärillä punoittaa. Paukamat vaihtavat paikkaa ihoalueelta toiselle ja muuttavat muotoa, eivätkä ne jätä parantuessaan jälkiä. Nokkosihottuman syyt vaihtelevat huomattavasti.
Laukaisevana tekijänä voi olla ruoka-aineallergiaan liittyvä yliherkkyysreaktio, kylmyys tai muu fysikaalinen ilmiö, fyysinen rasitus tai esimerkiksi johonkin lääkkeeseen tai infektioon liittyvä reaktio. Aiheuttajaa ei välttämättä saada koskaan täysin varmasti selville, eikä sitä voida todeta millään testillä. Paukamat häviävät itsestään muutamassa päivässä, eikä niistä jää jälkiä ihoon. Voi myös olla hyvä tietää, ettei nokkosihottuma tartu.
Milloin nokkosihottuman hoito on tarpeen?
Nokkosihottuma lapsella ei yleensä ole vaarallista. Jos kuitenkin paukamia nousee hyvin paljon joka puolelle kehoa ja lapsella on samanaikaisesti muita oireita, kuten oksentelua, kutinaa tai hengitysvaikeuksia, kyse voi olla anafylaksiasta eli vakavasta allergisesta reaktiosta. Tällainen vakava yliherkkyysreaktio on harvinainen, mutta sen sattuessa on tärkeää soittaa nopeasti hätänumeroon 112.
Terveyskeskukseen tai lääkärin vastaanotolle on hakeuduttava myös, jos lapsen ihottuma ei mene itsestään ohi viikossa tai se uusiutuu.
Mikä auttaa nokkosihottumaan?
Usein urtikaria paranee itsestään ilman hoitoa. Viilentävä voide voi auttaa, jos paukamat kutisevat voimakkaasti. Kysy kuitenkin ensin neuvoa joko neuvolasta tai apteekista, sillä joitakin voiteita (esimerkiksi hydrokortisonia sisältäviä voiteita) saa käyttää vasta tietystä iästä alkaen.
Jos ihottuma ei parane itsestään, lääkäri voi määrätä hoidoksi antihistamiinia. Vakavia yliherkkyysreaktioita hoidetaan tavallisesti kortisonilla ja/tai adrenaliinilla.
Jos kyseessä on vakava allerginen reaktio, myös nokkosihottuman syy yleensä selvitetään, jotta reaktio ei toistuisi.
Liberon ihokoulusta voit lukea lisää lasten ihosta ja sen hoidosta ja saat hyviä vinkkejä ja neuvoja.
Faktantarkistus: Kristiina Malmström, lastenlääkäri
