Vauvan kiinteiden ruokien aloitus

Maisteluannokset auttavat lasta tottumaan uusiin makuihin, mutta tiesitkö, että tiettyjen aineiden lisääminen ruokavalioon jo varhain voi suojata myös joiltakin ruoka-aineallergioilta? Voit antaa vauvan maistella kiinteää ruokaa pieninä määrinä aikaisintaan neljän kuukauden iässä. Ei myöskään haittaa odottaa hieman pidempään, jos hän ei vaikuta lainkaan innostuneelta.

Soseiden aloitus – montako kertaa päivässä nelikuisen voi antaa maistella kiinteitä?

Voit antaa vauvalle maisteluannoksia useita kertoja päivässä, jos hän ottaa niitä mielellään. Muista kuitenkin, että kiinteiden maistelussa on kyse ennen kaikkea makuihin ja koostumuksiin tottumisesta. Ensimmäisen puolen vuoden aikana vauva saa kaiken tarvitsemansa ravinnon rintamaidosta tai äidinmaidonkorvikkeesta (ainoa poikkeus on D-vitamiini), eli maisteluannokset eivät saa kilpailla imetyksen tai pulloruokinnan kanssa. Näin pienen vauvan maisteluannokset ovat hurjan pieniä, vain maustemitan kokoisia. Niitä voi kuitenkin antaa monta kertaa päivässä ja kasvattaa annoksia pikkuhiljaa vauvan kasvaessa.

Mikä ruoka sopii vauvan kiinteiden aloitukseen?

Voit aloittaa kiinteiden antamisen ensin kypsennetyillä vihannes- ja hedelmäsoseilla. Sinun ei tarvitse laittaa erillistä ruokaa maisteluannoksia varten, vaan voit antaa vauvalle hieman ruokaa omalta lautaseltasi. Hänelle ei saa kuitenkaan antaa kokonaisia lihanpaloja vaan soseita tai pehmeitä, keitettyjä ja muussattuja ruokia – esimerkiksi puuroa, perunamuusia tai keittoa. Ota hieman puhtaalla ruokaa sormenpäällä tai teelusikan kärjellä ja anna vauvan maistaa sitä. Myös mausteita voi esitellä vauvalle sopivaan tahtiin ja pieninä määrinä.

Ruoka-aineita, jotka aiheuttavat monille lapsille allergiaa, kannattaa maistattaa jo melko aikaisessa vaiheessa. Varhainen altistus voi nimittäin vähentää allergian puhkeamisen riskiä. Lapsi voi saada jo puolen vuoden iässä hyvin kypsennettyä kananmunaa ja maapähkinää (sileänä tahnana). Jos haluat lukea aiheesta lisää, olemme keränneet erilliseen artikkeliin vinkkejä lasten ruokailuun ja tietoa kokeiltavista ja vältettävistä ruoka-aineista.

Kaipaatko lisävinkkejä maisteluannoksiin? Tässä esimerkkejä ruoka-aineista, joilla kiinteiden maistelu usein aloitetaan:

• Hedelmäsose, jossa ei ole kuorta, kiviä tai siemeniä. Kovat hedelmät on keitettävä pehmeiksi. Kokeile esimerkiksi omenaa, päärynää, mangoa ja banaania.
• Keitetyt ja soseutetut vihannekset ja juurekset, kuten peruna, porkkana, kukkakaali, palsternakka ja parsakaali.

Mitä, jos lapsi ei innostu soseista?

Uusiin makuihin totuttelu voi viedä aikaa, kun on juonut pelkkää maitoa muutaman kuukauden ajan. Tämä on aivan ymmärrettävää. Osa lapsista ihastuu uusiin makuelämyksiin heti, osa suhtautuu niihin epäilevästi. Tällöin vanhemmalta kysytään pitkää pinnaa. Ei ole mikään pakko aloittaa kiinteiden maistelua vielä neljän kuukauden iässä, jos lapsi ei vaikuta kiinnostuneelta. Voit hyvin odottaa pari viikkoa ja kokeilla uudelleen. Jos vastaanotto on edelleen nihkeä, odota pari viikkoa lisää.

Maisteluannoksia ei pidä tyrkyttää väkisin, vaan on parempi antaa ajan kulua ja kokeilla myöhemmin uudelleen. Yksi vinkki on maistattaa ruokaa, kun vauva on hyvällä tuulella ja tyytyväisen oloinen – ei liian väsynyt, liian nälkäinen tai liian kylläinen. Tällöin kokeilu sujuu yleensä helpommin. Jos kiinteiden aloituksesta ei kerta kaikkiaan tahdo tulla mitään, voit aina kysyä neuvoa ja vinkkejä neuvolasta.

Milloin vauva alkaa syödä tavallista ruokaa?

Rintamaito tai korvike voi olla pitkään tärkeä osa lapsen ruokavaliota, mutta puolivuotiaasta eteenpäin hän tarvitsee myös muita ravinnon- ja energianlähteitä sen oheen. Siirtymässä on ennen kaikkea kyse maisteluannosten kasvattamisesta vähitellen, kunnes niistä tulee aterioita.

Allerginen reaktio ruokaan

Jos vaikuttaa, että lapsi saa jostakin ruoasta allergisen reaktion, ota yhteys terveydenhuoltoon. On tärkeää tutkia, mille lapsi on kenties allerginen. Jos reaktio on vaikea, soita aina hätänumeroon 112. Vakavia äkillisiä oireita voivat olla voimakas kutina/turvotus, hengitysvaikeudet ja vaisuus.

Faktantarkistus: Kristiina Malmström, lastenlääkäri