Mitä lastenneuvolassa tehdään?

Yleensä jo äitiysneuvolassa kerrotaan, mikä tulee olemaan perheen oma lastenneuvola vauvan synnyttyä. Synnytyssairaalasta ilmoitetaan yleensä lastenneuvolaan, että lapsi on syntynyt ja tarjotaan ensisynnyttäjille kotikäyntiä. Tällöin neuvolan terveydenhoitaja tulee käymään perheen luona kuukauden kuluessa syntymästä. Muussa tapauksessa käynnin voi varata itse soittamalla neuvolaan sairaalasta kotiutumisen jälkeen.

Neuvola tukee ja hoitaa ennakoivasti

Lastenneuvolassa käydään säännöllisesti, ja lisäksi neuvolan terveydenhoitajalta saa apua arkeen. Hän tukee, neuvoo ja vastaa kysymyksiin esimerkiksi unesta, lapsen hoidosta, ruoasta tai vaikkapa vanhemman suhteesta lapseen. Moni tietääkin, että lasta mitataan ja punnitaan neuvolakäynneillä, mutta samalla arvioidaan monia muitakin asioita. Vaikuttaako lapsen iho erityisen herkältä? Miten vatsa toimii? Entä miten vanhempi voi – tämä on nimittäin aivan yhtä olennaista.

Neuvolakäynnit ovat tärkeitä, sillä ne auttavat havaitsemaan varhaisessa vaiheessa asioita, joilla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Esimerkiksi vuorovaikutuksen tai kielen kehityksen haasteet voivat liittyä näön tai kuulon vajavuuksiin tai autismiin. Neuvolassa selvitetään, kasvaako lapsi tavalliseen tapaan ja onko hänellä allergioita tai esimerkiksi ruoka-aineyliherkkyyksiä. Tämä on tärkeää, koska samoja asioita ei tutkita muualla terveydenhuollossa – neuvolan terveystarkastukset auttavat siis varmistamaan parhaat edellytykset lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle.

Käynnit lastenneuvolassa ovat sekä vapaaehtoisia että maksuttomia, ja neuvolaan voi aina soittaa tuen tarpeessa. On hyvä muistaa, että lastenneuvolat ovat osa ehkäisevää terveydenhuoltoa, eli ne on tarkoitettu terveille lapsille. Lapsen sairastuessa tulee hakeutua neuvolan sijaan terveyskeskukseen, jotta muut neuvolassa asioivat lapset eivät saa tartuntaa. Kuten sanottu, neuvolaan voi kuitenkin aina soittaa. Jos asiointi omassa lastenneuvolassa ei tunnu mukavalta, neuvolaa voi myös vaihtaa.

Milloin neuvolaan mennään tarkastusta varten?

Lapsen elämän ensimmäisten kuukausien aikana neuvolakäyntejä on melko tiheään, tavallisesti kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useammin. Näin voidaan seurata, että vauva kasvaa pituus- ja painokäyrän mukaisesti. Samalla hän saa ensimmäiset rokotuksensa. Kun lapsi kasvaa, neuvolassa testataan myös esimerkiksi näköä, kuuloa ja sanojen ymmärtämistä. Lisäksi vanhempi saa tilaisuuden kertoa, miten arki sujuu, tuntuuko jokin hankalalta juuri nyt tai huolettaako jokin. Neuvolakäyntejä voi ajatella tilaisuutena esittää itseä askarruttavat kysymykset, sillä neuvola on olemassa teitä varten.

Noin neljän–kuuden viikon iässä lastenlääkäri yleensä tutkii vauvan voinnin, kasvun ja liikkeet. Lääkäri osallistuu terveystarkastuksiin myös neljän kuukauden, kahdeksan kuukauden, puolentoista vuoden ja neljän vuoden iässä. Tällöin tutkitaan muun muassa lapsen motoriikka, heijasteet, nivelet ja silmät sekä kuunnellaan sydän ja keuhkot. Tarkoituksena on yksinkertaisesti varmistaa, että lapsi voi hyvin ja kehittyy ikätasoisesti. Ajan myötä neuvolakäynnit harvenevat. Niiden väli vaihtelee sen mukaan, tarvitseeko lapsi tai perhe erityistä tukea. Noin puolentoista vuoden iästä alkaen neuvolakäyntejä on suunnilleen kerran vuodessa, mutta tarvittaessa voidaan tehdä ylimääräisiä terveystarkastuksia.

Viimeinen neuvolakäynti tehdään lapsen ollessa kuusivuotias. Tämän jälkeen kouluterveydenhuolto ottaa vastuun tavanomaisista terveystarkastuksista, joihin kuuluvat esimerkiksi näöntarkastukset ja rokotukset. Jos lapsi tarvitsee jatkoseurantaa esimerkiksi allergian vuoksi, hänelle kirjoitetaan lähete eteenpäin.

Neuvolakäyntiin valmistautuminen

Ennen kutakin neuvolakäyntiä saatte kutsun, jossa selitetään käynnin sisältö ja kerrotaan, kenet neuvolassa tapaatte. Mukana voi olla myös ennakkotietokysymyksiä. Ennen neuvolakäyntiä on hyvä miettiä valmiiksi mahdollisia kysymyksiä. Asiat kannattaa kirjoittaa ylös heti, kun ne juolahtavat mieleen, jotta muistat ne paikan päällä. Lisäksi hieman isommalle lapselle voi olla hyvä kertoa etukäteen, mitä neuvolassa tapahtuu. Muista myös, etteivät käynnit lastenneuvolassa ole pelkästään lasta varten: myös sinä vanhempana saat neuvolan kautta apua esimerkiksi synnytyksen jälkeiseen masennukseen tai tukea vanhemmuuteen. Neuvolassa työskentelevien lääkärien ja hoitajien lisäksi neuvolasta voidaan yleensä ohjata eteenpäin psykologin tai sosiaaliohjaajan juttusille.

Faktantarkistus: Kristiina Malmström, lastenlääkäri