Milloin lapsi oppii puhumaan?

Yhtäkkiä kuulet sen: vauvan ensimmäisen sanan. Se on yleensä suuri tapaus ja merkkipaalu, jonka vanhempi tallettaa sydämeensä. Tie kohti ensimmäistä sanaa on kivetty itkulla, jokeltelulla ja hurjalla ponnistelulla kielen kehittämiseksi.

Vauvan kieli

Jo aivan vastasyntyneellä vauvalla on itse asiassa sisäsyntyisiä sanallisia tapoja ilmaista tarpeitaan. Itku on niistä kaikkein selkein, ja tutkimusten mukaan siinä on alusta alkaen eri sävyjä erilaisten tarpeiden ilmaisua varten. Vastasyntyneellä on myös vaistonvarainen kyky oppia kommunikoimaan tehokkaammin kuin pelkästään erilaisilla itkuilla. Siksi hän matkii äänteitä ja ilmeitä. Jo muutaman kuukauden iässä vauva saattaa käydä vuoropuhelua erilaisilla äänihuulten muodostamilla ja vokaaleja muistuttavilla äänteillä. Aivan kuten me aikuisetkin, vaikka meidän äänteemme ovatkin sanojen muodossa. Myös kehonkieli on kommunikaation kulmakivi, joten vauva käyttää harjoiteltujen äänteiden lisäksi myös eleitä ja ilmeitä yrittäessään tulla ymmärretyksi. Kehollinen viestintä on vähintään yhtä merkityksellistä kuin sanallinen.

Noin puolen vuoden iässä useimmat vauvat alkavat jokeltaa ja pitää yhä tietoisempia ”puheenvuoroja”, joissa äänteet muodostavat virkkeenomaisia ketjuja. Tämä jokellus muistuttaa lapsen ympärillään kuulemaa puhetta ja koostuu vokaalien ja konsonanttien muodostamista tavuista. Joskus tavusarjat voivat kuulostaa oikeilta sanoilta, mutta kyse on edelleen pikemminkin matkimisesta kuin sanoista, joilla olisi tietty merkitys. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lapsi ymmärtäisi sanoja! Päin vastoin: hän tunnistaa jo paljon sanoja, ja kielen ymmärrys kehittyy ensimmäisen elinvuoden jälkipuoliskolla valtavasti. Myös kehonkieleen kuuluvat eleet kehittyvät samalla hurjasti. Niistä tulee selkeämpiä ja ne viestivät entistä tehokkaammin.

Noin vuoden ikäinen lapsi ymmärtää yleensä jo hyvin kieltä ja voi sanoa myös ensimmäiset sanansa. Usein pikkulapsilla on omia äänteitä, joilla he viittaavat tiettyihin asioihin ja toimintoihin ennen kuin oppivat oikeat sanat. Oletko kenties nähnyt, kun lapsi osoittaa koiraa sanoen ”hau-hau” tai säestää autoja vrum-äänillä? Lapsille on tyypillistä aloittaa juuri äänteitä muistuttavista sanoista, ja yksivuotiaasta on yleensä hauskaa nimetä ympärillä näkyviä asioita yhdessä vanhemman kanssa.

Miten tukea lapsen puheen kehitystä?

Juttelemalla vauvalle paljon ja huomioimalla hänen yrityksensä kommunikoida rohkaiset myös kielen kehitystä. On helppo kuvitella, ettei lapsi ymmärrä kysymyksiä koska ei pysty vastaamaan niihin, mutta näin asia ei missään nimessä ole. Lapsi kyllä kuulee sanasi, ja hänen oma kielensä muotoutuu niiden mallin mukaan jo ennen kuin hän oppii ilmaisemaan itseään. Arkinen höpöttely vanhemman kanssa on vauvalle kaikkein paras tapa oppia puhumaan. Se vie voiton pedagogisista sovelluksista ja muista erikoismenetelmistä, joihin joskus törmää. Kun vanhempi juttelee sitä sun tätä arjen tapahtumista, puhumaan oppimisesta tulee hauskempaa. Samalla lapsen ja vanhemman suhde vahvistuu. Matkiminen ja katsekontakti helpottavat usein vuorovaikutusta lapsen kanssa käytyjen ”keskustelujen” aikana ja stimuloivat kielen kehitystä.

Sanoista lauseiksi

Puolitoistavuotiaasta alkaen monet lapset alkavat vähitellen käyttää sanoja ja etenevät parin sanan lauseisiin. Kielen kehitys on kuitenkin hyvin eritahtista eri lapsilla! Osa juttelee sujuvasti jo parin vuoden iässä, kun taas osan puhe on hyvin yksinkertaista vielä nelivuotiaana – tai myöhemminkin, jos lapsella on kielen kehityksen haasteita. Jos rakastaa suloisia, puhua pulputtavia pikkulapsia, oman lapsen puheen viivästyminen tai muiden kiinnostuksenkohteiden meneminen kielen edelle voi turhauttaa. Yritä nauttia juuri oman lapsesi ilmaisusta ja teidän tavastanne ymmärtää toisianne, olipa vuorovaikutuksenne sanallista tai ei. Muista, että lapset ovat erilaisia ja kehittyvät monessa suhteessa eri tahtiin.

Lapsen kielellisen kehityksen edistäminen

Neuvolassa seurataan lapsen puheen kehittymistä ja tuodaan esiin, jos jotain poikkeavaa ilmenee ja lapsi tarvitsee lisää kannustusta. Sinun ei siis vanhempana tarvitse huolehtia asiasta. Sen sijaan sinulla on tärkeä tehtävä tarjota lapselle tilaisuuksia käyttää ja harjoitella kieltä lempeässä vuorovaikutuksessa: esimerkiksi leikin, satuhetkien, nykyhetken kuvailun tai mielikuvittelun yhteydessä. Kirjojen lukeminen uppoaa yleensä niin pieniin kuin isompiinkin lapsiin ja on erinomainen tapata laajentaa lapsen sanavarastoa. Yleensä lapset pitävät myös kielellä leikittelystä, kuten riimeistä, loruista ja lauluista. Kaikkein tärkeimpiä ovat kuitenkin silti arkiset keskustelut lapsen ja sinun välillä. Kielen tarkoitus on mahdollistaa yhteistyö ja vuorovaikutus ihmisten välillä. Se ei ole esiteltävä erikoistaito vaan ilon ja riemun lähde!

Monikielisyys

Lapset ovat loistavia oppimaan. Heille ei ole temppu eikä mikään oppia kaksi kieltä heti alusta alkaen. Monikielisten lasten puhe kehittyy aivan odotusten mukaan, eikä useampi äidinkieli vaikuta aiheuttavan kielellisen kehityksen haasteita, kunhan lapsi altistuu äidinkielilleen arjessa.

Faktantarkistus: Tova Winbladh, laillistettu psykologi