Lapsen flunssa ja yskä

Flunssan eli nuhakuumeen välttäminen on pidemmän päälle mahdotonta, sillä se tarttuu herkästi ja kiertää yleensä kaikkialla lasten keskuudessa. Siihen ei kannata edes pyrkiä, sillä lapsen vastustuskyky kehittyy jokaisen sairastetun flunssan myötä. Tämä ei tietenkään helpota itse sairastamista. Flunssa voi tehdä etenkin vauvan olon tukalaksi, sillä alle kuuden kuukauden ikäinen lapsi hengittää enimmäkseen nenän kautta. Nuhaisen vauvan voi siis olla vaikea sekä hengittää että saada riittävästi nesteitä ja ravintoa.

Mikä flunssa on, miten se tarttuu ja onko se sama asia kuin vilustuminen?

Flunssa on viruksen aiheuttama sairaus, jonka oireina ovat lähes aina nuha ja aivastelu, usein myös nenän tukkoisuus, kuume ja yskä. Myös päänsärkyä ja kurkkukipua voi esiintyä, mutta niitä on vaikeampi havaita, jos lapsi on niin pieni, ettei hän vielä osaa kertoa oireistaan. Virustauti tarttuu herkimmin ensimmäisinä päivinä. Se leviää niin kutsuttuna pisaratartuntana, eli kun joku aivastaa tai yskii lähellä. Flunssa voi kuitenkin tarttua myös muuta kautta: virukset tarttuvat esimerkiksi lelujen välityksellä tai kun lapsi pitää flunssaista kaveria kädestä ja työntää sitten oman kätensä suuhun tai hieroo sillä silmiään.

Oireet kestävät usein viikon tai pari. Jos taas kyseessä on RS-virus, oireet ovat yleensä vaikeampia ja voivat kestää jopa kuukauden. Joskus flunssaan voi liittyä myös jälkitauteja, kuten silmä- tai korvatulehduksia. Flunssaa kutsutaan usein vilustumiseksi, mutta se ei itse asiassa liity mitenkään kylmettymiseen, vaikka ennen vanhaan niin luultiin. Todennäköisesti vanha nimitys on vain jäänyt elämään.

Kun lapsi sairastaa jonkin virustaudin, hänen immuunijärjestelmänsä oppii tunnistamaan kyseisen viruksen. Näin lapselle kehittyy vastustuskyky, joka suojaa uudelta tartunnalta. Tämä kuulostaa tietysti lupaavalta, mutta valitettavasti erilaisia flunssaviruksia on valtavasti. Siksi joskus tuntuu siltä, kuin pienen lapsen vanhempi viettäisi enemmän aikaa kotona sairaan lapsen kanssa kuin työpaikalla. Tilanne kuitenkin helpottaa ajan myötä! Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä useamman flunssan hän on ehtinyt saada, joten hän sairastuu entistä harvemmin.

Vinkkejä lapsen flunssan hoitoon

Yleensä flunssaista lasta voi hoitaa kotona, jos hän on virkeä ja saa riittävästi nesteitä ja hänen yleistilansa on muuten hyvä. Pienen potilaan oloa voi myös yrittää helpottaa erilaisilla kotikonsteilla. Nenätipoista voi olla paljon apua, jos lapsen on vaikea syödä ja nukkua tukkoisen nenän vuoksi, mutta kaikki niistä eivät sovi pienille lapsille. 

Jos tukkoinen nenä haittaa vauvan nukkumista, voit kokeilla pitää häntä niin, että hänen päänsä on pystyssä – esimerkiksi kantorepussa tai lattialla sitterissä. Ennen vauvan syöttämistä on tärkeää huuhdella hänen nenänsä huolellisesti esimerkiksi keittosuolaliuoksella tai suolavesisuihkeella. Näin henki kulkee syödessä paremmin. Yleensä muutama tippa suolaliuosta ei auta, vaan nenä on huuhdeltava kunnolla, jotta räkä tulee ulos. Voit käyttää apuna apteekista saatavaa muoviruiskua, pipettiä tai suihkeen suutinta.

Huuhtele vauvan nuhanenä näin:

1. Aseta vauva puolimakaavaan asentoon ja kannattele päätä varovasti yhdellä kädellä.
2. Aseta ruisku, pipetti tai suutin varovasti vauvan sieraimen sisään ulkosyrjää vasten, sillä se on vähemmän herkkä.
3. Ruiskuta tai suihkuta suolaliuos suoraan nenään (ei suoraan ylöspäin). Lapsi saattaa pärskiä, koska huuhtelu voi tuntua epämiellyttävältä, mutta se ei haittaa.
4. Toista tarvittaessa muutaman kerran, kunnes vaikuttaa, että kaikki räkä on valunut ulos (tai lapsi on niellyt sen).
5. Kokeile esimerkiksi imettää tai antaa ruokaa pullosta ja tarkkaile, onko vauvan helpompi syödä.

Voit myös kokeilla apteekissa myytäviä nenäimureita. Nenäimurin käyttö ei ole hauskaa sen paremmin vauvalle kuin vanhemmallekaan, mutta se voi olla tehokas tapa niistää nenä. Kokeile liuottaa sitkeää räkää ensin keittosuolalla, jotta se irtoaa paremmin. Jos lapsella on kuumetta, lue täältä, mitä kannattaa ottaa huomioon.

Jos alle kolmen kuukauden ikäiselle vauvalle kehittyy hankala nuha, ota aina yhteys terveydenhuoltoon. Hoitoon on hakeuduttava myös, jos et saa annettua lapselle nesteitä tai hänen on vaikea hengittää – olipa lapsi minkä ikäinen hyvänsä.

Pienen lapsen tai vauvan yskä

Yskä on elimistön keino poistaa ärsyttäviä aineita hengitysteistä. Elimistön kannalta se on siis hyvä juttu ja tärkeä tapa puolustautua. Samalla se kertoo, että yskäheijaste (eli yskänrefleksi) toimii oikein. Kuhunkin flunssaan liittyvä yskä voi kestää yhdestä kolmeen viikkoa. Lapsen yskä on yleensä pahimmillaan öisin, koska hengitysteiden limakalvot turpoavat makuuasennossa enemmän.

Yksi keino vauvan yskän helpottamiseen on esimerkiksi antaa hänen nukkua hetki lattialla sitterissä, mutta tällöin aikuisen on aina oltava hereillä ja tarkkailtava vauvaa. Jos lapsi on hieman vanhempi, kokeile korottaa sängyn pääpuolta: aseta esimerkiksi pari kirjaa sängyn jalkojen tai patjan alle, kun on aika mennä nukkumaan.

Muita vinkkejä lapsen yskän hoitoon:

• Anna lapselle tavallista enemmän nestettä, sillä se irrottaa limaa. Usein esimerkiksi mehu kelpaa hyvin.
• Pyri välttämään yskänlääkkeitä, sillä niiden vaikutus ei oikeastaan vastaa tarkoitusta. Lima on nimenomaan saatava ulos. Lisäksi tieteellisissä tutkimuksissa ei itse asiassa ole osoitettu, että yskänlääkkeistä olisi oikeasti apua.
• Jos hoidat lasta yhdessä toisen vanhemman kanssa, nukkukaa vuoroissa – näin saatte kenties hieman enemmän unta. Yskäinen ja flunssainen vauva nukkuu usein huonosti, mikä valvottaa myös vanhempia.
• Kylmä ulkoilma voi auttaa helpottamaan yskää joissakin tapauksissa, esimerkiksi jos kyseessä on kurkunpääntulehdus, josta kerromme lisää jäljempänä tässä artikkelissa.

Mistä tietää, onko lapsen vaikea hengittää?

Yksi hyvä keino on tarkkailla lapsen hengitystä ilman paitaa hänen ollessaan terve. Näin opit, miltä hengitysliikkeiden kuuluu näyttää. Terve ihminen hengittää rauhallisesti ja vaivatta. Jos lapsella on hengitysvaikeuksia, hengittäminen on työläämpää ja hengenvedot yleensä lyhyempiä ja tiheämpiä. Lapsilla oireena voi olla myös kylkivälilihasten vetäytyminen sisään: tällöin kylkiluiden välissä (ja vatsan yläpuolella) oleva iho vetäytyy sisään jokaisella sisäänhengityksellä. Tätä voi olla vaikea nähdä tottumattomalla silmällä. Jos kuitenkin tiedät, miltä lapsen hengitys näyttää terveenä, sinun on helpompi huomata, kun jokin on pielessä. Pienen vauvan hengitys ei normaalisti näy nenässä, mutta hengityksen vaikeutuessa vauva levittää sieraimia hengittäessään sisään.

On myös hyvä muistaa, että tihentynyt hengitys ei aina liity pelkästään yskään tai nuhaan, vaan se on myös yleinen varoitusmerkki kuumeen yhteydessä. Hengitysvaikeuksiin tulee aina suhtautua vakavasti ja lapsi on vietävä heti päivystykseen.

Infektioastma voi aiheuttaa vauvalle tai lapselle yskää

Flunssaan vauvalla tai lapsella liittyy useimmiten jonkin verran yskää. Jos kuitenkin tuntuu, että yskä ei millään parane ja lapsi yskii jatkuvasti koko yön, kyseessä voi olla niin kutsuttu infektioastma eli ahtauttava keuhkoputkentulehdus. Oireina ovat yleensä limainen yskä ja hengitysvaikeudet, mutta harvinaisempia oireita voivat olla esimerkiksi väsymys ja voimattomuus. Ota yhteys terveyskeskukseen tai lastenlääkäriin oireiden tutkimista varten. Jos taas lapsella on pahoja hengitysvaikeuksia, vie hänet heti päivystykseen.

Infektioastman oireet loppuvat yleensä itsestään kouluikään mennessä. Siihen saakka niitä on lähes aina hoidettava astmalääkkeillä (keuhkoputkia laajentavilla ja tulehdusta hoitavilla lääkkeillä). Ne ovat hengitettäviä lääkkeitä, jotka otetaan käyttämällä tilanjatketta eli putkimaista astiaa.

Vauvan haukkuva ja käheä yskä voi olla kurkunpääntulehdus

Joillekin lapsille voi kehittyä tavallisen flunssan yhteydessä ahtauttava kurkunpääntulehdus, niin kutsuttu valekuristustauti (vale- eli pseudokruppi). Siinä äänihuulten alapuolella olevat limakalvot turpoavat, ja seurauksena on käheä ja haukkuva yskä, joka aiheuttaa kipua. Turvotus lisääntyy makuuasennossa, joten lapsi herää usein muutaman tunnin jälkeen yskään ja hengitysvaikeuksiin. Kurkunpäätulehduksen liittyvä yskä ei yleensä ole vaarallista, mutta se voi olla ensimmäisellä kerralla pelottava kokemus sekä lapselle että vanhemmalle.

Tärkeintä on pysyä itse rauhallisena, jotta voit lohduttaa lasta, sillä itku ja hätääntyminen voivat pahentaa oireita. Pidä lasta sylissä pystyasennossa, sillä se vähentää turvotusta. Voit myös kokeilla istua avoimen ikkunan ääressä, jotta huoneeseen virtaa viileää, raitista ilmaa. Muista kääriä lapsi peittoon, jotta hän ei palele. Jos tämä auttaa, lapsi pystyy usein nukahtamaan uudelleen sylissä ja voit laskea hänet jonkin ajan kuluttua takaisin sänkyyn. Kurkunpäätulehduksen aiheuttama yskä voi tehdä todella kipeää. Tällöin pieni annos parasetamolia voi lievittää kipua ja auttaa lasta rentoutumaan. Jos et saa yskää kuriin ja lapsen on edelleen vaikea hengittää, soita hätänumeroon 112.

Kurkunpääntulehdus uusiutuu helposti seuraavan flunssan yhteydessä. Jos tiedät, että lapsellasi on taipumusta siihen, voit kokeilla antaa (yli yksivuotiaalle) lapselle nenätippoja ennen nukkumaanmenoa, kun flunssa näyttää tekevän tuloaan.

Yskänpuuskat voivat olla hinkuyskää

Kaikille lapsille tarjotaan rokote hinkuyskää vastaan yli kolmen kuukauden iässä. Siksi se on hyvin harvinainen sairaus, mutta joitakin tapauksia todetaan edelleen. Hinkuyskä muistuttaa usein aluksi tavallista flunssaa. Myöhemmin se kehittyy yskänpuuskiksi, jotka voivat olla niin voimakkaita, että lapsi ei tahdo saada henkeä tai hän melkein oksentaa. Kun lapsi lopulta saa vedettyä henkeä, sisäänhengitys pihisee tai hinkuu. Tästä äänestä tauti on saanut nimensä. Jos lapsesi on alle kuuden kuukauden ikäinen ja epäilet hänen altistuneen hinkuyskälle, ota heti yhteys terveydenhuoltoon, sillä lapsi voi tarvita antibioottikuuria. Se voidaan määrätä myös ennaltaehkäisevästi, jos perheenjäsen on sairastunut.

Pitkittyneet oireet voivat viitata myös allergiaan

Lapsen aivastelu ja silmien tai nenän kutina tai vuotaminen voi olla merkki allergiasta. Pölypunkkiallergia oireilee etenkin aamuisin, siitepölyallergia puolestaan siitepölykaudella. Jos epäilet, että lapsellasi on jokin allergia, ota yhteys terveydenhuoltoon allergiatestejä varten.

Muista, että voit aina kysyä terveydenhuollon ammattilaiselta neuvoa lapsen flunssan, yskän tai muun sairauden hoitoon!

Faktantarkistus: Kristiina Malmström, lastenlääkäri