Lapsen tai vauvan ihottumat ja näppylät
Lapsen punertavien näppylöiden ja kutisevien ihottumien tunnistamisesta tulee helposti yllättävän iso osa vanhemmuutta. Tästä artikkelista saat neuvoja erilaisten vauvan tai pikkulapsen iho-oireiden erottamiseen sekä tietoa niiden mahdollisista aiheuttajista.
Lapsesi iho on ohuempi kuin sinulla – itse asiassa vain puolet aikuisen ihon paksuudesta. Siksi se on myös herkempi, ja monille pikkulapsille tuleekin ihottumaa ensimmäisten elinvuosien aikana. Näppylöiden ilmestymiseen ei vaadita paljoa, ja aiheuttajana voi olla lähes mikä tahansa hormoneista ja ekseemasta lämpöön, sieni-infektioihin ja ruoka-aineisiin. Myös joihinkin lastentauteihin kuuluviin rokkoihin liittyy iho-oireina rakkuloita. Rokkonäppylät ovat tarttuvia ja niiden yhteydessä nousee usein kuume.
Koska vauvan iho on niin herkkä, sen tilaa seurataan tarkkaan neuvolakäynneillä. Samalla voitte keskustella terveydenhoitajan kanssa näppylöiden syistä ja mahdollisista hoitomuodoista, kuten erilaisista voiteista.
Vastasyntyneen luufinnit ja hormoninäpyt
Aivan vastasyntyneille lapsillekin voi tulla näppyjä tai ihottumaa. Useimmat näppylät ovat täysin vaarattomia, eivätkä ne tartu tai edellytä mitään hoitoa. Yleisimpiä ovat seuraavat iho-oireet:
- Hormoninäpyt, joita kutsutaan myös nimillä vastasyntyneen finnit ja erythema toxicum neonatorum (ETN), ovat vauvan reaktio uuteen elinympäristöön kohdun ulkopuolella. Näppylät voivat olla päältä kellertäviä ja muistuttaa pieniä finnejä. Ihottuma voi vaihtaa paikkaa, ja myös näppyjen määrä vaihtelee: niitä voi olla vain muutama tai todella paljon. Hormoninäpyt häviävät itsestään lyhyen ajan kuluttua, kun vauva on sopeutunut uuteen maailmaan.
- Miliumit eli luufinnit ovat valkoisia, nuppineulanpään kokoisia talinäppylöitä, joita tulee useimmiten lapsen nenään tai poskiin. Ne katoavat yleensä itsestään kuukaudessa tai parissa.
Hikinäpyt ovat yleisiä lapsilla
Lapsille tulee helposti hikinäppyjä. Lämpö ja kosteus voivat nimittäin aiheuttaa heille ohimeneviä iho-oireita, koska heidän on vaikeampi säädellä oman kehonsa lämpötilaa. Näppylöitä ilmestyy etenkin vauvan rintakehän, takapuolen ja jalkojen iholle sekä kaulalle ja käsivarsien alle. Vauvan hikinäpyt häviävät pääsääntöisesti yhtä nopeasti kuin ilmestyivätkin ja ovat täysin vaarattomia. Jos vauvan peppu punoittaa ja ärtyy, syynä ovat usein liian kuumat tai kosteat oltavat.
Sienitulehdus saa pepun punoittamaan
Sieni-infektio saa vauvan takapuolen loistamaan helakan punaisena ja aiheuttaa hänelle kipua. Joskus ihopoimuihin kertyy vaaleaa peitettä, jonka voi nähdä paljaalla silmällä. Paras tapa ehkäistä sienitulehduksia vauvoilla on antaa ihopoimuille paljon ilmakylpyjä, sillä kosteus jää helposti muhimaan niihin. Hetki hoitopöydällä ilman vaippaa tekee siis usein hyvää vauvan pepulle. Voit vähentää infektioriskiä myös kuivaamalla ihoa pienellä määrällä vauvaöljyä. Jos epäilet sieni-infektiota, ota yhteys neuvolaan tai lääkäriin.
Atooppinen ihottuma – taiveihottuma
Atooppisessa ekseemassa iho on yleensä kuiva, punainen ja kutiseva. Atooppinen ihottuma vauvalla voi liittyä sekä perinnölliseen alttiuteen että ympäristötekijöihin. Usein oireilu alkaa jo ensimmäisen elinvuoden aikana. Joskus ihottuma keskittyy polvitaipeisiin, nilkkoihin ja kyynärtaipeisiin. Tällöin voidaan puhua taiveihottumasta.
Nokkosihottuma aiheuttaa voimakasta kutinaa
Nokkosihottuma kutisee yleensä valtavasti. Voimakkaan kutinareaktion syynä on histamiinin vapautuminen elimistöön. Mahdollisten ihottumaa aiheuttavien tekijöiden kirjo on laaja. Syynä voi olla esimerkiksi ruoka-aineyliherkkyys, reaktio johonkin lääkkeeseen tai kylmyys. Lue lisää nokkosihottumasta lapsella ja seikoista, joita kannattaa tarkkailla.
Märkärupi eli impetigo
Märkärupi – tieteelliseltä nimeltään impetigo – on pinnallinen ihoreaktio, jonka aiheuttaa yleensä stafylokokkibakteeri. Märkärupea tavataan etenkin lapsilla, mutta sitä voi esiintyä myös aikuisilla. Ihottuma alkaa usein kasvoihin ilmestyvänä punaisena näppylänä, joka rakkuloituu. Usein ihomuutoksia on monta, ja niitä ilmestyy etenkin kuivalle tai haavaiselle iholle. Tämän jälkeen niihin ilmestyy keltaista karstaa. Märkärupi tarttuu niin kauan kuin haavaumat ovat tahmeita tai kosteita. Märkäruvesta eroon pääseminen voi olla hieman haastavaa, mutta usein siihen tepsivät yksinkertaiset keinot, kuten hyvä käsihygienia ja tulehtuneiden ihoalueiden huolellinen pesu. Esimerkiksi Terveyskylässä on hyvät ohjeet märkärupialueiden pesemiseen.
Silsa aiheuttaa hilseilevää ihottumaa
Silsa on ihon sienitauti, joka tarttuu ihmiseltä toiselle ja myös eläinten kautta. Silsa ilmenee hilseilevänä ihottumana. Tyypillinen ensioire on pyöreä, kutiseva läiskä, joka laajenee ja muuttuu rengasmaiseksi. Silsasieni iskee useimmiten käsivarsien, jalkojen, rintakehän tai kasvojen iholle. Ihottumaläiskiä voi tulla useita, ja niistä eroon pääseminen edellyttää yleensä hoitoa sienilääkkeellä. Jos epäilet, että lapsellasi on ihosilsa, ota yhteys terveyskeskukseen.
Liberon ihokoulusta saat lisätietoa vauvan herkästä ihosta ja sen hoidosta.
Faktantarkistus: Kristiina Malmström, lastenlääkäri