Vauvan eroahdistus
Hieman puolen vuoden iän jälkeen moni vauva alkaa reagoida joutuessaan eroon vanhemmista. Tätä kutsutaan hieman harhaanjohtavasti eroahdistukseksi, vaikka kyseessä on täysin luonnollinen kehitysaskel: vauva oppii hahmottamaan erotilanteita.
Voi tuntua hieman hämmentävältä, kun vauva purskahtaa lohduttomaan itkuun lähtiessäsi huoneesta tai hänelle ei yhtäkkiä kelpaa kenenkään muun syli. Mieleen voi hiipiä epäilys, liittyykö vauvan eroahdistus turvallisuuden tunteen järkkymiseen tai johonkin, mitä itse on tehnyt väärin. Älä kuitenkaan huolestu, sillä kyse on vain harppauksesta lapsen kehityksessä. Puolen vuoden iässä vauvan tunne-elämä ja kognitiiviset taidot kypsyvät, ja hän ymmärtää entistä paremmin, että vanhempi voi poistua hänen luotaan. Kun näin käy, hän voi luonnollisesti ahdistua ja hätääntyä, vaikka olisit vain WC:ssä ovi kiinni.
Lasten herkkyydessä on eroja
Toiset lapset herkistyvät erolle vanhemmista vain lyhyeksi aikaa, kun taas toisilla erotilanteet ottavat koville halki päiväkoti-iän tai vielä sen jälkeenkin. Ihmiset ovat erilaisia tässäkin suhteessa. Lisäksi lapsen eroahdistus voi voimistua hieman noin vuoden iässä. Tällöin on yleensä viisasta höllentää lapseen kohdistuvia vaatimuksia. Lapsen muuttuminen yhtäkkiä takertuvaksi ja läheisyydenkaipuiseksi ei tarkoita, että hän olisi oppimassa huonoille tavoille. Hän vain tarvitsee tavallista enemmän läheisyyttä ja turvaa.
Raskasta lapsille ja vanhemmille
Jos lapsi on erityisen vahvasti äidin tai isän perään eikä halua olla hetkeäkään yksin, tilanne saattaa käydä hermoille ja tuntua välillä rasittavalta. Etenkin, jos lapsen eroahdistus kohdistuu lähinnä toiseen vanhempaan. Tällöin on yritettävä lohduttautua sillä, että kyseessä on yleensä ohimenevä vaihe, joka helpottaa lapsen kasvaessa. Luonnollisesti vanhemman on kuitenkin voitava pitää taukoja, vaikka lapsi ahdistuu erosta ja vastustaa sitä. Useimmille lapsille on helpompaa, jos vanhempi ilmaisee selkeästi olevansa lähdössä ja poistuu kotoa. Eroa on nimittäin vaikeampi sietää, jos vanhempi on lähellä mutta silti ulottumattomissa. Samaten tilannetta helpottaa merkittävästi, jos henkilö, joka hoitaa lasta vanhemman poissa ollessa on lapselle ennestään tuttu ja turvallinen.
On olemassa erilaisia keinoja tukea lasta eroahdistuksen ollessa kaikkein pahimmillaan:
- Juttele vauvalle myös silloin, kun et ole hänen näköpiirissään, jotta hän kuulee sinun olevan läsnä.
- Yritä olla tekemättä ahdistuksesta suurta numeroa. Luo sen sijaan rauhallinen ja turvallinen vaikutelma. Olit poissa vain hetken – ja mikä tärkeintä, tulit takaisin.
- Kun lapsen eroahdistus yltyy, anna hänelle paljon halauksia, rakkautta ja turvaa.
- Anna lapsen seurata mukanasi ja perässäsi kaikkialle, minne tämä tahtoo tulla. Ehdit kyllä käydä pissalla ilman yleisöä sitten, kun hän on vanhempi. Jos ahdistunut tai surullinen lapsi kokee tulevansa torjutuksi, hän yleensä hätääntyy entisestään ja tarvitsee vanhempaa vieläkin enemmän.
- Hymyile, kun lapsi liikkuu sinusta poispäin, ja ota hänet vastaan, kun hän tulee takaisin. Tässä iässä lapset ovat usein uteliaita, mutta heillä on tarve palata tarkistamaan, että vanhempi on olemassa. Vasta sitten he uskaltavat jatkaa ympäristöön tutustumista. Muista, että lapsen on saatava tietää, että olet lähellä ja kaikki on kuten pitääkin.
- Mikäli mahdollista, vältä turhia eroja. Kun lapsella on herkkä vaihe, voi olla järkevintä lykätä hänen jättämistään muiden hoitoon ja keskittyä tarjoamaan hänelle niin paljon läheisyyttä kuin itse jaksat.
Milloin lapsen eroahdistus on ongelma?
Vauvan tai taaperon eroahdistus on siis täysin normaali ja terve kehitysaskel. Jos kuitenkin lapsi on erityisen herkkä, hänen ahdistuksensa voi muuttua epätavallisen voimakkaaksi niin, että hän alkaa pelätä vanhemmista eroon joutumista. Pelko voi vaikeuttaa elämää monin tavoin ja jopa aiheuttaa tilanteen, jossa lapsi ei uskalla tehdä haluamiaan asioita tai jättäytyy pois jostain, mihin oikeastaan tahtoisi osallistua, koska hänen pitäisi olla erossa vanhemmista. Tällaista jatkuvaa ja rajoittavaa eron pelkoa, jota ilmenee hieman vanhemmilla lapsilla, kutsutaan eroahdistuneisuushäiriöksi. Jos sinusta tuntuu, että lapsen pelko olla erossa sinusta rajoittaa hänen elämäänsä, ota yhteys neuvolaan, sillä apua on saatavana.
Faktantarkistus: Tova Winbladh, laillistettu psykologi