Pikkulapset ja lämpö – vauvan suojaaminen auringolta ja nestehukalta

Libero-Brand-launch-Beach-toys-wide-Desktop

Pikkulapset ovat herkkiä kuumuudelle ja kuivumiselle. Vanhempi voi kuitenkin pyrkiä ehkäisemään tätä monin tavoin. Tässä artikkelissa kerromme, miten suhtautua kuumuuteen, nesteisiin ja lapsen suojaamiseen auringolta.

Pienen lapsen elimistössä on aikuiseen verrattuna paljon vähemmän vettä. Siksi pienilläkin nestemäärän muutoksilla on suuri merkitys nestehukan kehittymisen ja elimistön kuivumisen kannalta. Pieni vauva ei myöskään osaa itse ilmaista janoa. Lisäksi pikkulasten on vaikeampi säädellä oman kehonsa lämpötilaa, joten heidän on nautittava nesteitä useammin. Liian kuumissaan olevalle lapselle puhkeaa usein myös hikinäppyjä.

Sopivan kevyet vaatteet vauvalle

Onko vauvalla sopivasti vaatetta? Kukapa vanhempi ei olisi kysynyt tätä itseltään lukemattomia kertoja! Kun itse pukeudut lämpimänä kesäpäivänä sortseihin ja T-paitaan, vauvakaan ei kaiken todennäköisyyden mukaan tarvitse enempää kuin yhden ohuen vaatekerroksen. Helteellä varjossa nukkuvalle vauvalle voi riittää pelkkä vaippa ja ohut lakana peitteeksi. Erona meihin aikuisiin on, että auringon ollessa korkeimmillaan tulee vauvan herkkä pää aina suojata – myös vauvan ollessa varjossa. Liian kuumaa päähinettä vauvalle ei pidä pukea, mutta aurinkohattu tai ohut myssy toimii hyvin.
Kuumana päivänä vauvaa on vilkaistava ja tunnusteltava usein. Tunnustele ihoa yhdellä sormella niskasta ja rinnasta. Jos lapsi tuntuu lämpimältä ja/tai hikiseltä, riisu häneltä vaatteita tai etsi viileämpi paikka. Jos iho tuntuu sormea vasten sopivan lämpöiseltä, vauvan lämpötila on varmasti hyvä.

Näin suojaat lasta kuumuudelta ja nestehukalta

  • Kesäkaudella kaikkein pienimmät on pidettävä varjossa, ja erityisen kovalla helteellä keskipäivän kuumimmat tunnit kannattaakin ehkä viettää sisällä.
  • Jos vauva nukkuu ulkona vaunuissa, on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että vaunut ovat kokonaan varjossa. Muista myös, että mustat ja tummat vaunut kuumenevat vaaleita enemmän.
  • Älä koskaan levitä vaunujen päälle suojaksi vilttiä tai liinaa: tällöin lämpötila kuomun alla voi nousta sietämättömäksi. Samalla ilman virtaus vaunuihin heikkenee, ja yhdessä nämä olosuhteet voivat olla pikkulapselle jopa hengenvaaralliset. Mikäli haluat suojata lasta hyttysen puremilta, hyttysverkkoa vaunujen päällä voi käyttää, sillä ilma virtaa sen läpi.
  • Kun ulkona on lämmin, ole aina valmiina tarjoamaan lapselle rintaa tai pulloa. Kiinteitä ruokia syövälle lapselle saa antaa vettä, mutta imeväiset tarvitsevat ravintoa, joten imettäminen tai korvike on heille parempi vaihtoehto.
  • Lasta ei saa koskaan jättää pysäköityyn autoon edes pieneksi hetkeksi. Vaikka olisi pilvinen päivä ja ikkuna olisi raollaan, ilma ei välttämättä vaihdu ollenkaan ja lämpötila auton sisällä kohoaa nopeasti kaksinkertaiseksi ulkoilmaan nähden.
  • Kun vauva nukkuu, tunnustele hänen niskaansa usein kädellä tarkistaaksesi, että lämpötila on sopiva.

Mistä tietää, onko lapsella liian kuuma? Entä millaisia oireita nestehukka lapsella aiheuttaa?

Vauva saattaa kitistä kuumissaan, ja tätä on hyvä tarkkailla. Joskus pikkulapset voivat kuitenkin reagoida kuumuuteen myös päinvastaisella tavalla: muuttumalla hiljaisiksi ja veltoiksi. Siksi on yritettävä seurata, tuntuuko lapsi sopivan lämpimältä kättä vasten, herääkö hän helposti sekä pissaako hän yhtä paljon kuin yleensä. Nestehukka lapsella ilmenee nimittäin yleisimmin niin, että hän ei virtsaa kunnolla. Jos vaipassa on kosteusindikaattori, sen värjäytyminen kertoo lapsen pissanneen.
Jos toteat, että vauvalla on liian kuuma, etsi nopeasti vilpoisempi paikka ja yritä sitten saada hänet juomaan nestettä. Voit myös viilentää vauvaa märällä pyyhkeellä. Jos vauva vaikuttaa liian veltolta eikä siksi halua syödä, voit kokeilla kutittaa häntä hieman jalkapohjasta. Myös ihokontakti voi saada vauvan imuhalun heräämään nopeammin. Mikäli nämä konstit eivät auta ja vauva tuntuu edelleen veltolta tai neste ei mene alas, hänet on vietävä nopeasti päivystykseen.

Onko auringonpistos lapsella mahdollinen?

Koska pienet lapset ovat enimmäkseen varjossa aurinkohattu tai ohut myssy päässä, auringonpistos eli eräänlainen lievä lämpöhalvaus kaikkein nuorimmilla lapsilla on onneksi melko harvinainen. Auringonpistoksen voi nimittäin saada suoraan päähän kohdistuvasta lämpösäteilystä. Sen oireita ovat esimerkiksi pahoinvointi ja huimaus. Hieman vanhemmat lapset ovat sen sijaan alttiimpia auringonpistokselle, sillä he saattavat leikkiä esimerkiksi vesileikkejä ja viettää suuren osan päivästä auringonpaisteessa. Siksi myös vanhemmille lapsille kannattaa pukea lippalakki tai hattu ja levittää aurinkovoidetta – kuten ehkä itsellekin. Voi olla hyvä tietää, että auringonpistoksen oireet eivät ala heti, vaan ne ilmestyvät yleensä vaivihkaa myöhemmin. Voi siis olla hyvä seurata, ettei auringossa oleskelu venähdä liian pitkäksi, vaikka aurinkosuojaus olisi kunnossa.

Aurinkorasva vauvalle tai lapselle

Paitsi että lapsen elimistö ei ole erityisen hyvä käsittelemään kuumuutta, hänen ohut ihonsa on myös äärimmäisen herkkä auringon säteilylle. Alle yksivuotiaiden lasten onkin suositeltavaa välttää auringossa oleskelua kokonaan, etenkin keskipäivällä, kun aurinko porottaa voimakkaimmillaan.
Lapselle on hyvä pukea hattu ja levittää aurinkosuojavoidetta, jos hän ei ole kokonaan varjossa tai vaatteet eivät peitä hänen ihoaan kaikkialta. Valitse lapsille sopiva aurinkovoide, jonka suojakerroin on vähintään 30 tai mieluiten 50. Mitä korkeampi suojakerroin, sitä paremmin pieni keho pysyy viileänä, sillä auringonpolttamat kiihdyttävät nesteiden menetystä entisestään.

Olemassa on kahdenlaisia voiteita: kemiallisia ja fysikaalisia aurinkosuojia. Fysikaalinen aurinkosuoja muodostaa suoraan ihon pinnalle kalvon, joka estää auringon säteilyä pääsemästä läpi. Ne ovat yleensä koostumukseltaan paksumpia, ja niitä voi olla hieman hankalampi levittää tasaisesti kaikkialle. Toisaalta iholta on helpompi erottaa kohdat, jotka ovat vielä rasvaamatta. Kemiallinen aurinkosuoja toimii eri tavalla. Se imeytyy ihoon ja on useimmiten koostumukseltaan hieman ohuempaa, joten voiteen levittäminen on helpompaa. Toisaalta on hiukan vaikeampi nähdä, onko kaikki paikat jo rasvattu. Tavallisesti kemiallinen aurinkosuoja pysyy hieman paremmin iholla uidessa, mutta voi olla hyvä tietää, että sen suojavaikutus ei ala välittömästi vaan voide tulisi levittää noin 20 minuuttia ennen auringonpaisteeseen menoa. Monet aurinkovoiteet ovat sekoituksia, jotka sisältävät molempia suojatyyppejä. Siksi on helpointa pyytää apteekkihenkilökunnalta apua lapselle sopivan voiteen valintaan. Vaikka useimmat nykyiset aurinkosuojavoiteet ovat vedenkestäviä, niitä kannattaa lisätä useita kertoja auringossa oleskelun aikana – vaikka lapsi ei tästä oikein innostuisikaan.

Faktantarkistus: Kristiina Malmström, lastenlääkäri