Kuinka usein ja pitkään imettää?
Mikä on sopiva imetyksen kesto, ja mitä tehdä, jos vauva haluaa rintaa koko ajan? Entä miten ja milloin lopettaa imetys? Täältä saat vastauksia.
Imetys on aluksi käytännössä kokopäiväinen työ – mutta usein varsin mukava sellainen, kun tekniikka on hallussa. Siksi oma aikataulu kannattaa pitää varsin tyhjänä, kun vauva on vielä aivan pieni ja syö lähes koko ajan. Päivät hujahtavat nopeasti ohi ilman että imettävä vanhempi ehtii juuri nousta sohvalta tai vaihtaa päivävaatteisiin.
Kuinka pitkään imettää kerralla?
Ei ole olemassa mitään yleispätevää vastausta siihen, kuinka kauan vauva tahtoo olla rinnalla, koska tämä on hyvin yksilöllistä. Osa syö nopeasti, osa haluaa levätä rinnalla pidempään ja kenties torkahtaa hieman kesken syönnin. Tämän vuoksi imetyksen kesto voi olla mitä tahansa parista minuutista yli puoleen tuntiin. Aivan alussa, kun imetystä vasta harjoitellaan, se kestää usein vielä pidempään. Kannattaa siis suosiolla luopua minuuttiaikatauluista ja antaa imetyksen viedä oman aikansa ja vauvan määrätä tahti. Imetyksen keskeyttäminen äkisti ennen kuin vauva on syönyt tarpeekseen lisää myös maitotiehyttukoksen riskiä.
Kuinka usein imettää?
Ensimmäisten kahden kuukauden aikana moni vauva syö mieluusti kaksitoista kertaa vuorokaudessa – välillä selvästi enemmän, välillä vähemmän. Ruokailujen väli voi vaihdella päivän mittaan ja tietysti myös lapsesta toiseen. Usein imetysten väli on kuitenkin pidempi illalla ja alkuiltapäivästä. Loppuiltapäivän ja illan aikana vastasyntynyt syö usein jatkuvasti, ja hänelle myös tulee nälkä monta kertaa yössä. Rintamaito on helposti sulavaa, joten on yleistä, että rintaruokittu vauva syö korvikeruokittua useammin. Vauvan imetysrytmiä miettiessä on tärkeää muistaa, että rinnan olisi oltava aina saatavilla lämpiminä kesäpäivinä. Pienillä muutoksilla on nimittäin vauvalle suuri merkitys, ja hänen elimistönsä kuivuu hyvin nopeasti.
Vanhempaa voi myös huolettaa, saako vauva varmasti tarpeeksi ruokaa. Voit kuitenkin luottaa, että painon kehitystä seurataan huolellisesti neuvolassa. Jos paino nousee tasaisesti omalla käyrällään, voit olettaa, että vauva saa kaiken tarvitsemansa ravinnon. Neuvolakäyntien välissä ravinnonsaantia voi seurata tarkkailemalla, virtsaako lapsi normaalisti. Yleensä päivän aikana tarvitsee vaihtaa noin viisi täyttä pissavaippaa. Jos vaipassa on kosteusindikaattori, sen värjäytyminen kertoo, että vaippa on aika vaihtaa. Ensimmäisen viikon aikana ravinnonsaannista kertoo myös se, miten ulosteen väri ja koostumus vaihtuvat tummasta ja tahmeasta lapsenpihkasta (mekoniumista) keltaiseksi kakaksi.
Jos vauvalle tulee nuha, kannattaa muistaa, että flunssaisen vauvan voi olla vaikeampi syödä, jos nenä on tukossa räästä. Siksi vauvan nenä on puhdistettava hyvin ennen imetystä. Tämä yleensä helpottaa ja rauhoittaa ruokailua.
Jos vauva haluaa rintaa koko ajan
Jonkin ajan kuluttua vauvan rutiinit ja ruokailurytmi alkavat yleensä tuntua tutuilta. Tällöin voi olla hyvä tietää, että tilanne voi edelleen muuttua. Yhtäkkiä vauva haluaakin syödä koko ajan eikä millään tahtoisi olla muualla kuin rinnalla. Kyse voi olla siitä, että vauva on erityisessä kasvuvaiheessa ja tarvitsee enemmän ravintoa. Imetyksen näppärä puoli on, että imeminen tehostaa maidoneritystä. Mitä enemmän vauva syö, sitä enemmän maitoa erittyy. On hyvä antaa vauvan syödä, kunnes hän päästää itse irti rinnasta. Kaikkein rasvaisin maito, joka pitää kylläisenä pisimpään, heruu nimittäin vasta, kun imetys on jatkunut hetken. Useimmat lapset heräävät öisin syömään – etenkin kasvuspurttien aikana. Tämä vaihtelee hurjasti lapsesta toiseen. Osa vaatii yösyöttöjä pidempään, osalle niistä luopuminen on helpompaa.
Vaikea keskittyä rintaan
Kun lapsi kasvaa ja kehittyy, hänelle voi joskus tulla kausia, jolloin keskittyminen ei tahdo pysyä rinnassa ja imetyshetket vaikeutuvat. Yhtäkkiä kaikki ympärillä tapahtuva onkin paljon jännittävämpää kuin loppuun asti syöminen, ja vauva päästää irti rinnasta aina, kun joku puhuu tai lamppu syttyy. Tällöin hyvä vinkki on yrittää pitää katsekontakti vauvaan ja kertoa hänelle rauhallisella äänellä, mitä ympärillä tapahtuu. Todennäköisesti hän irrottaa silti otteensa tarkistaakseen asian, mutta aina kannattaa kokeilla.
Toisesta vai molemmista rinnoista?
Kun imetys on asettunut uomiinsa, usein riittää, kun imettää yhdestä rinnasta kerrallaan. Jos vauva ei vaikuta kylläiseltä ja rinta tuntuu tyhjältä, imetystä voi tietysti jatkaa toisesta rinnasta, jotta vauva saa syödä kyllikseen. On myös hyvä muistaa aloittaa seuraavalla kerralla siitä rinnasta, johon viimeksi lopetettiin. Ei kuitenkaan tarvitse huolestua, vaikka imetyksen sumentamat aivot eivät erottaisi oikeata vasemmasta. Asia selviää yleensä nopeasti, sillä on vaikea olla huomaamatta, jos toinen rinta on täynnä maitoa.
Milloin lopettaa imetys?
Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee kuuden kuukauden täysimetystä, jonka ohessa vauvalle suositellaan Suomessa annettavaksi kiinteitä ruokia maisteluannoksina aikaisintaan neljän kuukauden iästä alkaen. WHO suosittaa imetyksen jatkamista kahden vuoden ikään asti kiinteiden ruokien rinnalla. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että tämä imetyssuositus koskee koko maailmaa. Joissakin maissa esimerkiksi puhtaasta vedestä ja ruoasta voi olla pulaa, ja tällöin imetyksessä voi olla kyse jopa eloonjäännistä. On siis henkilökohtainen päätös, miten pitkään lasta haluaa ja voi imettää. Toisten valintoja ei pidä kyseenalaistaa – yksi imettää pitkään, toinen lyhyen aikaa, kolmas ei lainkaan. Noin puolen vuoden iästä alkaen pelkkä äidinmaito ei enää riitä, vaan vauva tarvitsee sen ohessa kiinteää ruokaa. Moni osittaisimettää vauvaa vielä hyvän aikaa tämän jälkeenkin. Imetystä voikin jatkaa niin kauan, kuin se tuntuu sekä äidistä että vauvasta hyvältä. Toisaalta on melko tyypillistä, että imetys vähenee ja yhtäkkiä kaikki osapuolet ovatkin valmiita lopettamaan sen. Joskus taas jompikumpi tahtoisi lopettaa aiemmin kuin toinen, ja tällöin voi olla hyvä kääntyä neuvolan puoleen.
Faktantarkistus: Silja Seppänen, laillistettu kätilö