Lapsen motorinen kehitys 0–18 kuukauden Iässä
Milloin vauva istuu tukea vasten ja milloin ilman tukea? Entä milloin hän oppii konttaamaan, seisomaan ja kävelemään? Milloin hänen kehityksensä on ikätasoa edellä ja milloin jäljessä? Vauvan motoriikan kehitys herättää vanhemmissa usein paljon kysymyksiä, koska he odottavat malttamattomina, mitä hän oppii seuraavaksi. Alla luetellaan joitakin harppauksia lapsen motorisessa kehityksessä ja niiden tyypillisiä ajankohtia, mutta lasten välillä on suuria eroja.
Kaikki terveet vastasyntyneet vauvat osaavat yleensä samat asiat, koska kyse on enimmäkseen vastasyntyneen reflekseistä eli heijasteista ja muista sisäsyntyisistä ominaisuuksista. Siitä eteenpäin kukin vauva kuitenkin kehittyy omaan tahtiinsa. Me ihmiset olemme erilaisia ja opimme asioita eri tahtiin – tämä koskee myös perustaitoja, kuten istumista tai sitä, miten lusikka pannaan suuhun. Usein vauva kehittyy jollain osa-alueella hieman ikätovereitaan nopeammin ja toisella hitaammin. Siksi vanhemman ei kannata aiheuttaa itselleen turhaa huolta vertailemalla liikaa, mitä muut samanikäiset osaavat tai tekevät. On parempi keskittyä ihailemaan, kuinka oma vauva oppii uutta tai kehittyy aina vain paremmaksi jossain, mitä hän jo osaa. Erityisen helppoa on unohtaa, että myös sisarukset kehittyvät yksilöllisesti. Vaikka on luonnollista muistella, milloin vanhempi lapsi oppi konttaamaan, vertailu ei siis kannata. Jokainen lapsi päättää itse, milloin hän on valmis ottamaan seuraavaan askeleen – sisaruksista ja ikätovereista viis.
Älä siis tuijota liikaa taulukon lukuja vaan muista, että ne kuvaavat pelkkiä keskiarvoja eivätkä välttämättä vastaa tismalleen oman vauvasi kehitystahtia.
- Makaa vatsallaan ja kannattelee päätä
Varhainen: 1 kuukauden iässä
Tyypillinen: 2–3 kuukauden iässä
Myöhäinen: 4–5 kuukauden iässä
- Ottaa tietoisesti kiinni esineestä
Varhainen: 2 kuukauden iässä
Tyypillinen: 3–4 kuukauden iässä
Myöhäinen: 6 kuukauden iässä
- Kääntyy vatsalta selälleen tai päin vastoin
Varhainen: 3 kuukauden iässä
Tyypillinen: 5–6 kuukauden iässä
Myöhäinen: 7–8 kuukauden iässä
- Istuu tukea vasten
Varhainen: 4–5 kuukauden iässä
Tyypillinen: 5–6 kuukauden iässä
Myöhäinen: 8–9 kuukauden iässä
- Istuu ilman tukea
Varhainen: 5–6 kuukauden iässä
Tyypillinen: 7–8 kuukauden iässä
Myöhäinen: 9–10 kuukauden iässä
- Oppii konttaamaan
Varhainen: 5 kuukauden iässä
Tyypillinen: 7–10 kuukauden iässä
Myöhäinen: 10–12 kuukauden iässä
- Nousee pystyyn ja kävelee tukea vasten
Varhainen: 6–7 kuukauden iässä
Tyypillinen: 9–10 kuukauden iässä
Myöhäinen: 14–16 kuukauden iässä
- Kävelee ilman tukea
Varhainen: 8–9 kuukauden iässä
Tyypillinen: 10–14 kuukauden iässä
Myöhäinen: 17–18 kuukauden iässä
Jos haluat lukea lisää vauvan motorisesta ja kognitiivisesta kehityksestä, tässä artikkelissa tarkastellaan kehitystä 0–6 kuukauden iässä ja tässä siitä eteenpäin.
Lasten motorista kehitystä seurataan neuvolassa
Jokainen lapsi oppii omaan tahtiinsa, mutta tietysti kehitys voi syystä tai toisesta myös viivästyä jollakin osa-alueella. Siksi neuvolakäynneillä seurataan lapsen kehitystä, pyritään varmistamaan sille parhaat edellytykset, ja tarjotaan tarvittaessa lisätukea. Ei kuitenkaan kannata huolestua, jos oma lapsesi ei neuvolassa saa täysiä pisteitä vaikkapa palikoiden pinoamisesta tai ympyröiden piirtämisestä. Kokonaiskuva on tärkein. Moni lapsi ei halua suorittaa yleisön edessä, ja tällöin vanhempi saa yleensä kertoa neuvolassa, mitä tämä osaa ja tekee kotona. Lisäksi on tärkeää muistaa, ettei kyseessä ole mikään tuomaroitava suoritus, vaan tapa tunnistaa mahdollisen tuen tarve hyvissä ajoin. Ei siis ole mitään syytä yrittää treenata vauvaa vaikkapa tarttumaan esineisiin keskimääräistä aiemmin. Sovittujen käyntien lisäksi voit tietysti aina ottaa myös itse yhteyden lastenneuvolaan, jos vaikuttaa, että lapsesi ei millään kiinnostu jostain taidosta tai jokin hänen kehityksessään huolettaa sinua.
Faktantarkistus: Kristiina Malmström, lastenlääkäri
