Työssä vai vapaalla raskauden aikana?

Positiivinen raskaustesti voi mullistaa omien tunteiden lisäksi myös työuran. Olipa ammatti mikä tahansa, raskaus vaikuttaa työtilanteeseen jollakin tapaa. Voi siis olla mukava tietää, että raskaana olevalla on oikeus vaatia työnantajalta monenlaisia erityisjärjestelyjä. Työnantajan on nimittäin lain mukaan huolehdittava raskaana olevan työturvallisuudesta ja suojeltava häntä terveydellisiltä vaaroilta. Työnantajalla on siis velvollisuus varmistaa, ettei raskaana oleva joudu alttiiksi kemiallisille aineille, säteilylle tai tarttuvalle taudille eikä ole esimerkiksi vaarassa pudota korkealta. Jos työnkuvaan kuuluu tällaisia työtehtäviä, työtä on muokattava tai raskaana oleva on pyrittävä siirtämään muihin sopiviin tehtäviin. Lisäksi fyysisesti raskaita työvaiheita on vältettävä etenkin raskauden loppuvaiheessa, jolloin selkä voi olla muutenkin kovilla. Monilla työpaikoilla on työsuojeluvaltuutettu, jolta voi kysyä neuvoa. Lisäksi on hyvä ottaa nämäkin asiat puheeksi neuvolassa jo ensikäynnillä.

Erityisraskausvapaa vai sairausloma?

Mikäli työnantaja ei pysty takaamaan turvallista työympäristöä, raskaana olevalla on oikeus hakea erityisraskausrahaa. Se, milloin oikeus erityisraskausrahaan syntyy, vaihtelee hieman syyn mukaan. Jos työssä on riski altistua terveydelle vaarallisille aineille, eikä turvallista työtä pystytä järjestämään, erityisraskausvapaalle voi yleensä jäädä heti, kun taas työn fyysinen kuormittavuus huomioidaan yleensä vasta raskauden edetessä. Tarkista oma tilanteesi Kelasta.

Sairausloma sen sijaan voi tulla kysymykseen, jos raskaana oleva ei pysty olemaan töissä fyysisten vaivojen vuoksi. Sairauslomaa ei yleensä myönnetä pelkästään niin sanottujen normaalien raskausoireiden perusteella. Siihen voidaan kuitenkin päätyä, jos oireet ovat vaikeita – tai jos lääkäri määrää syystä tai toisesta lepoa. Sairauslomalle jääminen raskauden loppuvaiheessa on yleisempää, jos lapsia on tulossa useita. Syynä on yksinkertaisesti, että monikkoraskaus on keholle suurempi rasitus. Jos sairausloma on tarpeen, sairauspäivärahaa haetaan Kelasta lääkärin kirjoittamalla sairauslomatodistuksella.

Miten lähelle synnytystä voi olla töissä? Entä milloin äitiysloma alkaa?

Vaikka ei tarvitsisi sairauslomaa, loppuraskaus voi olla fyysisesti rankkaa aikaa. Siksi on viisasta jäädä töistä pois muutamaa viikkoa ennen vauvan syntymää. Se, miten lähelle synnytystä jaksaa olla töissä vaihtelee luonnollisesti paljon oman voinnin ja työnkuvan mukaan. Aivan jokaisen raskaana olevan on kuitenkin muistettava huolehtia itsestään ja yritettävä pitää hieman ylimääräisiä lepo- ja palautumistaukoja. Jos elämässä – ja työelämässä – on kovasti stressiä, seurauksena voi olla ylimääräisiä supistuksia. Niitä voi pitää elimistön kehotuksena ottaa hieman rauhallisemmin. 

Mikäli ei ole jäänyt erityisraskausvapaalle tai sairauslomalle, raskausvapaa alkaa yleensä 30 arkipäivää ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Voit myös sopia työnantajan kanssa, että jäät vapaalle myöhemmin, mutta se pitää aloittaa kuitenkin viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Myös raskausvapaan ja työnteon yhdistäminen on mahdollista, mutta työpäiviltä ei makseta raskausrahaa. Päivärahan perusteena olevan ansiotulon laskennassa käytetään yleensä edeltävän vuoden tuloja, joten oma tilanne kannattaa tarkistaa Kelasta. 

Milloin työnantajalle on ilmoitettava vanhempainvapaasta?

Työnantajalle on pääsääntöisesti ilmoitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen kuin aikoo jäädä pois töistä. Joissakin työehtosopimuksissa voi olla myös muunlaisia ehtoja, joten voi olla hyvä selvittää asia omasta ammattiliitosta. Jos lopulta tuntuukin, että haluaisi jäädä pois sovittua aiemmin, asia kannattaa aina ottaa puheeksi työnantajan kanssa. Monella työpaikalla halutaan ottaa työntekijöiden toiveet huomioon, joten sekin saattaa järjestyä. Jos taas kokee syrjintää raskauden tai vanhempainvapaan aikana, tulee kääntyä luottamusmiehen, ammattiliiton tai tasa-arvovaltuutetun puoleen.

Molempien vanhempien jääminen aluksi kotiin

Myös vanhempi, joka ei ole raskaana, voi olla tilapäisesti samaan aikaan kotona synnyttäneen vanhemman kanssa ja saada vanhempainrahaa. Vanhempainvapaata on 320 arkipäivää, joista osa on synnyttäneen, osa toisen vanhemman päiviä. Vanhemmat voivat saada vanhempainpäivärahoja samaan aikaan enintään 18 arkipäivän ajan, jos he hoitavat lasta ja

-molemmat ovat vanhempainvapaalla

-toinen on raskausvapaalla ja toinen vanhempainvapaalla

-toinen on osittaisella vanhempainvapaalla ja toinen vanhempainvapaalla

Vanhemmat voivat olla yhtä aikaa kotona enintään 18 arkipäivää. Näin toinen vanhempi voi esimerkiksi osallistua synnytykseen, tutustua tulokkaaseen ja olla apuna synnytyksen jälkeen. Tämä etuus on ensisijaisesti tarkoitettu sille vanhemmalle, joka ei synnytä. On hyvä tietää, ettei näitä vapaita ole pakko käyttää heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Jos lapsia syntyy useita, käytettävissä oleva vapaa pitenee 18 arkipäivällä jokaista lasta kohden, ja molemmat vanhemmat voivat olla pidempään yhtä aikaa kotona. Yksihuoltaja voi saada vanhempainpäivärahaa 54 arkipäivää pidempään silloin, kun lapsen isyyttä ei ole vahvistettu eikä äidillä ole avio- tai avopuolisoa, jolla olisi oikeus isyysrahaan. Oikeus koskee myös yksin adoptoivaa naista.

Voiko vanhempainvapaalla olla yhtä aikaa?

Vanhempainvapaalle voi jäädä vain yksi vanhempi kerrallaan, ja vanhemmat voivat jakaa vapaat keskenään. Jos enintään 18 yhteistä arkipäivää eivät riitä, molempien on myös mahdollista olla samaan aikaan osittaisella vanhempainvapaalla. Tällöin molemmille maksetaan osittaista vanhempainrahaa. Ideana on, että molemmat vanhemmat saavat yhdessä lähentyä lapsen kanssa tämän ensimmäisen elinvuoden aikana olemalla samanaikaisesti vanhempainvapaalla. Osittainen vanhempainvapaa koskee molempia vanhempia.

Vanhemmat voivat saada vanhempainrahaa osittaisena myös yhtäaikaa. Jos molemmat ovat osittaisella vanhempainvapaalla, yhdessä pidettävät päivät eivät kulu.  Päivärahan maksaminen saattaa muuttua, jos perhemuotonasi on adoptioperhe, monikkoperhe, sateenkaariperhe, uusperhe tai yhden vanhemman perhe. 

Tarkista omat etuutesi suoraan KELASTA!

Faktantarkistus: Silja Seppänen, laillistettu kätilö