Mitä synnytysosastolla tapahtuu?

Odotuksen päättyminen voi tuntua epätodelliselta, kun synnytyksen lähestymisen merkit yhtäkkiä ilmestyvät pitkän kuulostelun jälkeen. Vatsassa on usein perhosia, kun supistukset käynnistyvät, lapsivesi menee tai suunniteltu synnytyksen käynnistys on käsillä. Muista kuitenkin soittaa sairaalaan, ennen kuin nappaat synnytyskassin kantoon ja lähdet tohinalla synnyttämään. Kuten kaikki raskaudet, myös kaikki synnytykset ovat erilaisia. Useimmat valitsevat alatiesynnytyksen, joka voi joskus päättyä keisarileikkaukseen eli sektioon. Joskus eri syistä päädytään ennalta suunniteltuun sektioon tai synnytys käynnistetään. Tässä artikkelissa kerromme yleisellä tasolla, mitä synnytysosastolla todennäköisesti tapahtuu. Tarkoituksena on, että saat hieman käsitystä siitä, mitä odottaa.

Sairaalan tulo ja tutkimukset synnytysvastaanotolla

Sairaalaan tullessasi kätilö ottaa sinut vastaan. Sinulta mitataan verenpaine ja syke ja kysytään supistuksista: milloin ne alkoivat ja miten tiheään ne tulevat? Kätilö tarkastaa vauvan tarjonnan tunnustelemalla vatsaasi ja varmistaa, onko lapsivesi mennyt. Lapsen syke mitataan sykekäyrällä (kardiotokografilla eli KTG-laitteella). Tässä tutkimuksessa vatsalle kiinnitetään anturivyö, jolla kuunnellaan lapsen sydänääniä ja tarkkaillaan seuraavan supistuksen tuloa. KTG-käyrän avulla kätilö arvioi vauvan vointia ja sitä, miten hän reagoi supistuksiin. Seuraavaksi tehdään tarvittaessa sisätutkimus, jossa nähdään kohdunsuun avautuminen.

Jos supistukset eivät vielä ole tarpeeksi voimakkaita edistääkseen synnytystä, ja vointisi on hyvä, sinut voidaan lähettää vielä kotiin odottelemaan, että ne käynnistyvät toden teolla. Jos taas supistukset tulevat tiheään, synnytys on käynnissä tai tarvitset hoitoa, sinut otetaan synnytyssaliin ja saat käyttöösi oman synnytyshuoneen.

Keitä synnytysosaston henkilökuntaan kuuluu?

Synnytysvastaanotolle saapuessasi tapaat heti kätilön. Tapaamisessa voit esittää synnytykseen liittyviä kysymyksiä ja toiveita. Samalla keskustellaan kivunlievityksestä. Jos olet kirjannut toiveesi ja odotuksesi synnytyssuunnitelmaan tai -kirjeeseen, muista antaa se kätilölle. Suunnitelmassa voit kertoa sairaalan henkilökunnalle, jos sinulla on erityisiä toiveita tai tarpeita. Lisäksi suunnitelma varmistaa, että tieto välittyy myös seuraavalle kätilölle, jos synnytyksesi kestää pidempään ja sairaalan työvuoro vaihtuu. Ei ole nimittäin lainkaan varmaa, että jaksat itse kertoa, mitä haluat, kun synnytys on edennyt muutaman tunnin.

Synnytysosastolla työskentelee muitakin kuin oma kätilösi. Synnytyksen ponnistusvaiheessa mukana on myös toinen, avustava kätilö. Kätilö huolehtii synnyttäjästä, kun synnytys etenee normaalisti. Osastolla on kuitenkin myös synnytyslääkäri, joka valvoo tilannetta taustalla. Hän tulee apuun, jos synnytyksessä tapahtuu jotakin tavallisesta poikkeavaa tai ilmenee jokin komplikaatio. Lisäksi mukana on anestesialääkäri: hän antaa tarvittaessa selkäpuudutuksen (epiduraali- tai spinaalipuudutuksen) ja on valmiudessa siltä varalta, että tilanne vaatii sektiota. Myös lastenlääkäri on paikalla synnytyksessä, jos lapsen epäillään olevan hieman heikossa kunnossa tai hän syntyy ennenaikaisesti. Henkilökunnan lisäksi synnytysosastolla tapaa usein myös eri erikoisalojen opiskelijoita.

Synnyttäminen

Kun sinut on kirjattu sisään ja pääset synnytyssaliin, supistukset tulevat todennäköisesti jo säännöllisesti. Voit ehkä käydä lämpimässä kylvyssä tai suihkussa, joka rentouttaa ja lievittää kipua. Kätilö tukee sinua synnytyksen aktiivisessa vaiheessa toiveidesi mukaan. Synnytyksen edistymistä sekä lapsen ja synnyttäjän vointia seurataan jatkuvasti. Kätilö tunnustelee, minkä verran kohdunsuu on auki ja voi auttaa tarvittaessa myös sopivan kivunlievitysmenetelmän valinnassa. Jos kemiat hoitavan kätilön kanssa eivät kohtaa, voit pyytää kätilön vaihtoa. Kätilö on opas, asiantuntija ja kuuntelija. Häneltä saat tukea ja neuvoja. On tärkeää kertoa kätilölle, jos jokin ei tunnu oikealta. Kukaan ei odota sinun tietävän etukäteen, miten synnytys sujuu ja miten reagoit sen edetessä. Synnytysosaston henkilökunta on tottunut siihen, että synnyttäjällä tai mahdollisella puolisolla voi herätä uusia toiveita ja osaa toimia niiden mukaan. Kun synnytys etenee ponnistusvaiheeseen, kätilö pysyy luonasi koko ajan.

Puolison tai tukihenkilön rooli synnytyksessä

Synnytyksen aikana puoliso tai tukihenkilö voi toimia rauhoittelijana ja lohduttajana, josta on valtavasti apua kaikille läsnäolijoille. Usein hän tuntee synnyttäjän parhaiten, joten hän osaa tukea tätä, auttaa lievittämään kipuun liittyvää pelkoa ja puhua synnyttäjän puolesta. Toisaalta hän voi myös osallistua aktiivisesti esimerkiksi esittämällä kysymyksiä, tarjoamalla synnyttäjälle läheisyyttä ja hierontaa, pyyhkimällä hikeä oksalta sekä muistuttamalla asennon vaihtamisesta ja rauhoittavasta hengityksestä. Kun puoliso on kaikin tavoin läsnä, synnytys usein helpottuu. Siitä tulee intiimi kokemus, jossa teette läheistä yhteistyötä lapsen syntymässä.

Tukihenkilö voi auttaa myös varmistamalla, että synnyttäjä saa riittävästi energiaa. Tämä voi kuulostaa mitättömältä mutta nesteiden ja ravinnon saaminen on itse asiassa hyvin tärkeää etenkin, jos synnytys pitkittyy.

Kokemusten käsitteleminen

Synnytyksen jälkeen on hyvä puhua tapahtumista. Synnytyskeskustelu on tärkeä osa synnytyksen prosessia. Lisäksi puhuminen luo usein turvallisuudentunnetta, sillä samalla voi esittää kysymyksiä tapahtumista ja omasta synnytyskokemuksesta. Synnytyspäiväkirja voi auttaa saamaan selkeämmän kokonaiskuvan tapahtumista. Kokemusten työstäminen tuoreeltaan voi olla myös tärkeä osa valmistautumista mahdolliseen seuraavaan synnytykseen – vaikka ajatus siitä tuntuisikin tässä vaiheessa kaukaiselta. Synnytyksen aikana päähuomio on luonnollisesti synnyttäjässä ja lapsessa. Keskustelussa ja hoidossa on kuitenkin aina tilaa myös toiselle tuoreelle vanhemmalle.

Oman lapsen syntymän todistaminen on voimakas tunnekokemus.

Jos synnytys on sujunut normaalisti, vauva voi hyvin ja lastenlääkäri on tutkinut hänet, sairaalasta voi kotiutua vauvan kanssa jo kuuden tunnin kuluttua. Tällöin sairaalaan palataan seurantakäynnille muutaman päivän perhe-elämään totuttelun jälkeen.

Synnyttäneiden osasto ja sen henkilökunta

Useimmat synnyttäjät ja etenkin ensisynnyttäjät viipyvät synnytyksen jälkeen sairaalassa hieman pidempään – keskimäärin kaksi päivää. Tällöin siirrytään synnyttäneiden osastolle, jota voidaan kutsua myös lapsivuodeosastoksi. Siellä voidaan esimerkiksi auttaa imetyksen kanssa tai hoitaa synnytyksen aiheuttamia, mahdollisia komplikaatioita. Synnyttäneiden osastolla työskentelee kätilöitä, hoitajia ja lääkäreitä. Heille kannattaa esittää kaikki kysymykset ja askarruttavat asiat – vaipanvaihdosta ja syöttämisestä, jälkivuodosta tai WC:ssä käymisestä synnytyksen jälkeen, mikäli se tuntuu vaikealta.
Puolison tai muun läheisen mahdollisuus jäädä osastolle äidin ja vauvan kanssa voi vaihdella sairaaloittain – ja etenkin epidemia-aikaan. Jos vauvalla on ollut kiire maailmaan ja hän on syntynyt ennenaikaisesti, tai hän tarvitsee elämänsä alussa hieman ylimääräistä hoitoa ja huolenpitoa, hänet voidaan viedä keskolaan eli vastasyntyneiden teho-osastolle.

Faktantarkistus: Silja Seppänen, laillistettu kätilö