Synnytysasennot

Synnytys on monivaiheinen kokemus, jonka edetessä supistukset muuttavat muotoaan. Ne voivat olla todella kivuliaita, ja usein äidin on vain yritettävä kokeilemalla löytää itselleen mukavin asento. Pystyasento on erityisen hyvä vaihtoehto, sillä painovoima auttaa lasta laskeutumaan alaspäin ahtaassa ja hieman kaarevassa synnytyskanavassa. Yleensä ei myöskään kannata olla koko aikaa samassa asennossa vaan vaihtaa asentoa säännöllisesti.

Mikä on yleisin synnytysasento?

Mikään asento ei ole aina muita parempi, sillä kaikki synnyttäjät ovat erilaisia. Yleensä pystyasennot kuitenkin edistävät lapsen liikettä synnytyskanavassa, ja asentoa on tosiaan hyvä vaihdella. Kätilöstä on tässä paljon apua – hän tuntee eri asennot, kannustaa vaihtamaan usein ja tietää, miten eri asennot vaikuttavat lapsen matkaan synnytyskanavassa. Kysy häneltä apua ja neuvoja!
Yleensä vaihdellaan seuraavia asentoja:

• Kävely, seisova asento tai nojaaminen tukihenkilöön, seinään tai tuoliin.
• Liikkuminen kävelytelineen avulla.
• Jumppapallolla istuminen ja lantion keinuttelu.
• Synnytysjakkaralla istuminen.
• Konttausasento, istuminen tai kylkimakuu tai etunoja-asento säkkituolia, pystyssä olevaa sänkyä tai tuolia vasten.
• Hieman etukumara asento kädet lanteilla ja keinuminen edestakaisin supistusten aikana.
• Kylpy tai suihkussa käynti supistusten aikana.

Monissa sairaaloissa synnyttäjällä on mahdollisuus miellyttävän lämpöiseen kylpyyn. Lämpö rentouttaa ja jouduttaa siten synnytyksen etenemistä. Stressihormonitasot laskevat – tämä auttaa myös lievittämään kipua supistusten aikana.

Anna painovoiman auttaa!

Pystyasennolla tiedetään olevan paljon hyviä puolia supistusten aikana:

• Kohtu työskentelee tehokkaammin.
• Kehossa vapautuu kipua lievittäviä endorfiineja.
• Hengittäminen on helpompaa, mikä parantaa sekä äidin että lapsen hapensaantia.
• Kehossa tuntuu olevan enemmän voimaa ja lihakset eivät ehkä mene niin helposti hapoille.
• Verenpaineen laskun ja pahoinvoinnin riski pienenee.
• Äiti tuntee hallitsevansa tilannetta paremmin.

Hyvä vinkki on myös yrittää liikkua aktiivisessa vaiheessa painavasti ja pehmeästi kuin räsynukke. Liike nimittäin helpottaa lapsen matkaa ja kääntymistä synnytyskanavassa.

Ponnistusasento

Synnytyksen seuraava vaihe on ponnistusvaihe. Tällöin kätilö todennäköisesti suosittelee pystyasentoa, jossa hänen on helppo pitää silmällä välilihaa repeämien välttämistä varten.
Jokainen saa kuitenkin itse valita, kuinka haluaa synnyttää: seisaallaan, makuulla, kyykyssä tai jossakin muussa asennossa. Anna kätilön neuvoa ja kokeile, mikä tuntuu hyvältä. Kaikilla asennoilla on omat hyvät puolensa. Esimerkiksi polviseisonta, konttausasento, kylkimakuu tai synnytysjakkara mahdollistaa lantion liikkeet, jolloin ponnistaminen voi olla hallitumpaa.
On aina tärkeää, että kätilö näkee kaiken esteettä etenkin loppuvaiheessa, kun lapsen pää alkaa näkyä. Näin hän huomaa, jos synnytys etenee liian nopeasti – lasta ei tarvitse ponnistaa kerralla ulos. Kannattaa ensin ponnistaa ulos lapsen pää ja odottaa sitten seuraavaan supistukseen tai supistusten väliin ennen kehon yrittämistä. Repeämien riski on pienin kylkiasennossa, jossa kätilö näkee välilihan hyvin ja voi opastaa äitiä, tarkkailla tilannetta sekä tukea välilihaa (käsin) tai ohjata lapsen päätä. Yleensä tämä rauhoittaa synnytystä ja auttaa pitämään tilanteen hallinnassa.
Jos lapsen auttamiseen ulos tarvitaan lopussa imukuppia, kätilö huolehtii äidin selälleen, jalat telineisiin tuettuna. Tässä asennossa imukuppisynnytys on helpointa hoitaa niin, että vaikeilta repeämiltä vältytään. Kuten sanottu, voit kuunnella kätilön ehdotuksia ja valita sen asennon, joka tuntuu itsellesi luonnolliselta ja hyvältä.

Faktantarkistus: Silja Seppänen, laillistettu kätilö