Keisarileikkaus eli sektio

Suomessa noin joka viides lapsi syntyy nykyään sektiolla, mutta vain vajaa puolet sektiosynnytyksistä on suunniteltuja. Useimmiten synnyttäjä on täysin hereillä puudutuksessa tehdyn toimenpiteen aikana, mutta hätäsektio tehdään nukutuksessa.

Mitkä ovat sektion riskit?

Jos raskaus on edennyt normaalisti, alatiesynnytys on yleensä sekä lapsen että äidin kannalta paras vaihtoehto. Keisarileikkaukseen liittyy nimittäin hieman suurempi verenvuotojen ja haavan tulehtumisen riski. Lisäksi keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla voi joskus olla hengitysvaikeuksia, ja he saattavat tarvita tilapäisesti keskoskaappia, hoitotoimenpiteitä tai lisähappea.

Sektioita tehdään kuitenkin synnytyssairaaloissa joka päivä useille äidille, ja vaikka joidenkin komplikaatioiden riski on tosiaan suurempi kuin alatiesynnytyksessä, suurin osa sektiosynnytyksistä sujuu hyvin.

Milloin suunniteltuun sektioon päädytään?

Suunniteltuun eli niin kutsuttuun elektiiviseen sektioon voidaan päätyä useista eri syistä, joista yleisimpiä ovat

• lapsen perätila eli asento, jossa hän on takapuoli alaspäin
• muut tarjontavirheet, kuten esimerkiksi poikkitila, jossa vauva on kohdussa poikittain
• liian ahdas lantio vauvan kokoon nähden
• pre-eklampsia eli raskausmyrkytys
• voimakas synnytyspelko

Muita syitä suunniteltuun sektioon voivat olla

• kaksos- tai kolmosraskaus
• etisistukka eli tilanne, jossa istukka peittää kohdunsuun ja lapsen on mahdotonta syntyä alakautta
• aiempi sukuelinten vamma tai leikkaus
• kaksi tai useampi aiempaa keisarileikkausta

Keisarileikkauksen ajankohdan päättää lääkäri. Siihen vaikuttavat äidin ja vauvan vointi. Yleensä suunniteltu sektio tehdään lähellä laskettua aikaa.

Milloin kiireelliseen sektioon tai hätäsektioon päädytään?

Sektio tehdään yleensä puudutuksessa, tarkemmin sanottuna spinaali- eli selkäydinpuudutuksessa. Tämä koskee myös kiireellistä sektiota eli päivystyssektiota. Spinaalipuudutus vaikuttaa rinnasta alaspäin, joten äiti voi olla leikkauksen aikana täysin hereillä ja saada syntyvän lapsen heti rinnalleen.
Kiireelliseen sektioon päädytään, jos alatiesynnytys ei ole enää mahdollinen, mutta äidillä tai vauvalla ei ole välitöntä vaaraa. Jos kuitenkin leikkaus on tehtävä hätätilanteen vuoksi todella nopeasti ja päädytään niin kutsuttuun hätäsektioon, äiti nukutetaan eikä hän ole hereillä lapsen syntyessä. Hätäkeisarileikkaus tehdään, jos synnytyksen aikana tapahtuu jotakin, minkä vuoksi lapsi on saatava mahdollisimman nopeasti ulos. Lapsella voi olla esimerkiksi hapenpuutetta tai äiti on hengenvaarassa oman tilansa vuoksi.

Miten sektio tehdään?

Keisarileikkaus on kirurginen toimenpide, joten se tehdään leikkaussalissa. Vatsalaukun on oltava tyhjä ennen suunniteltua toimenpidettä. Käteen laitetaan tippakanyyli lääkkeitä ja nesteytystä varten. Tämän jälkeen anestesialääkäri antaa selkäpuudutuksen. Mahdollinen häpykarvoitus ajellaan ja virtsarakkoon viedään katetriksi kutsuttu pieni muoviletku. Äiti on siis leikkauksen aikana täysin hereillä mutta ei näe itse toimenpidettä, koska vatsan ja kasvojen väliin ripustetaan liina, joka suojaa leikkausaluetta bakteereilta ja estää näkemästä vatsalle. Leikkaus alkaa, kun puudutus on ehtinyt vaikuttaa. Synnytyslääkäri eli obstetrikko tekee poikittaisen viillon alavatsalle häpykarvoituksen yläpuolelle, ja lapsi nostetaan ulos kohdusta muutamaa minuuttia myöhemmin – hän syntyy siis hyvin nopeasti. Hätäsektiossa viilto tehdään pystysuoraan. Jos lapsi voi hyvin, hän pääsee äidin rinnalle ihmettelemään ulkomaailmaa. Jos tätä käytäntöä ei sairaalassasi ole, vauva voi päästä toisen vanhemman syliin ihokontaktiin. Lapsen ollessa rinnalla synnytyslääkäri ompelee leikkaushaavan.

Sektion jälkeen

Sektion jälkeen äiti viettää aikaa heräämössä, kunnes puudutteen tai nukutuksen vaikutus haihtuu. Hyväkuntoinen vauva ja puoliso saavat yleensä olla äidin kanssa puudutuksessa tehdyn sektion jälkeen, mutta nukutuksen jälkeen äiti on heräämössä tarkkailtavana ilman perhettään. Kun kivut ovat hallinnassa ja katetri on poistettu, kätilö auttaa äidin WC:hen, sillä on tärkeää varmistaa, että virtsaaminen käynnistyy puudutuksen jälkeen. Sektiohaavan kipuun annetaan kipulääkettä.
Sektiosta toipumisen ja jälkihoidon kannalta on tärkeää nousta mahdollisimman pian jaloilleen ja lähteä liikkeelle. Kävely voi itsessään auttaa lievittämään kipua, nopeuttamaan toipumista ja vähentämään veritulpan riskiä. Pitää kuitenkin muistaa olla varovainen ja välttää nostelua.
Äiti pääsee sairaalasta kotiin, kun hän on siihen valmis – yleensä noin kahden päivän kuluttua sektiosta. Keisarileikkauksesta kotiutumisessa on kuitenkin hieman vaihtelua sen mukaan, miten lapsi voi ja miten leikkauksen jälkeinen aika on sujunut. Sinänsä keisarileikkaus on tavanomainen synnytys: äitiä ei määrätä sairauslomalle, ja ensimmäiset päivät kotona vastasyntyneen kanssa saavat pään aivan yhtä pyörälle synnytystavasta huolimatta.

Montako sektiota kohtu kestää?

Keisarileikkaus lisää aina seuraavan raskauden riskejä, varsinkin istukkaongelmien vuoksi. Kolme äitiä neljästä synnyttää sektion jälkeen seuraavan lapsen alakautta, eli se on täysin mahdollista. Sektion jälkeisessä raskaudessa tehdään aina synnytystapa-arvio sairaalan äitiyspoliklinikalla. On yksilöllistä, kuinka monta keisarileikkausta samalle äidille voidaan tehdä. Siihen vaikuttaa kohdun tila kunkin toimenpiteen jälkeen, sillä jokainen leikkaus lisää arpikudoksen muodostumista. Usean sektion arvet voivat heikentää kohtua, jolloin se ei ehkä enää kestä seuraavaa raskautta ja synnytystä. Yleensä kahden keisarileikkauksen jälkeen ei enää suositella alatiesynnytystä.

Faktantarkistus: Silja Seppänen, laillistettu kätilö