Synnytyspelko

Synnytyspelkoa on monenlaista: se voi vaihdella lievästä huolestumisesta halvaannuttavaan kauhuun. Synnytys voi herättää huolta ja pelkoa myös puolisossa. Lisäksi synnytyspelko voi alkaa jo kauan ennen synnytystä, kenties jo positiivisen raskaustestin jälkeen tai ennen kuin raskaus on edes alkanut. Tavat käsitellä pelkoa ja pyrkiä pääsemään siitä yli vaihtelevat sen mukaan, miten vakavasta pelosta on kyse. Se on nimittäin tunne, jota on mahdollista opetella hallitsemaan. Esimerkiksi pelon syiden ymmärtäminen ja tieto siitä, mitä kehossa tapahtuu, voi auttaa.

Mikä synnytyksessä pelottaa?

Synnytyspelon taustalla voi olla monia eri syitä, joita ovat esimerkiksi seuraavat:

• sairaaloiden pelko
• neulojen ja veren pelko
• pelko siitä, ettei saa synnytyksen aikana riittävästi tukea
• aiempi masennus tai ahdistuneisuus
• pelko siitä, että jokin menee synnytyksen aikana vikaan
• oman kehon tai tilanteen hallinnan menettämisen pelko
• tavallista suurempi herkkyys kivulle ja/tai kivun pelko
• aiemmat traumaattiset kokemukset
• huonot kokemukset aiemmista synnytyksistä.

Joskus on vaikea sanoa tarkalleen, mistä synnytyspelko johtuu. Paras lähtötilanne on, jos pelko ja sen syyt pystytään tunnistamaan. Tällöin niitä on helpompi ryhtyä käsittelemään.

Miten pelko vaikuttaa kehoon?

Kun kohtaat asian, jota kehosi pitää vaarallisena, elimistösi alkaa erittää stressihormoni adrenaliinia. Tämä on ihmiskunnan alkuhämäristä periytyvä reaktio, josta on muinoin ollut hyötyä: adrenaliini on saanut ihmisen joko pakenemaan tai taistelemaan, kun vastaan on tullut jokin uhka, esimerkiksi villieläin. Ennen synnytystä adrenaliinista on sen sijaan haittaa, sillä se estää mielihyvähormoni oksitosiinin eritystä. Ihminen tarvitsee oksitosiinia tunteakseen olonsa turvalliseksi (tai voidakseen tehdä muiden olon turvalliseksi), ja lisäksi se edistää supistuksia, helpottaa synnytystä ja nopeuttaa toipumista. Stressireaktiota voi kuitenkin lievittää opettelemalla hallitsemaan pelkoa. Koska oksitosiinia on hyvä olla elimistössä paljon, on hyvä tietää, että läheisyys ja kosketus vapauttavat sitä. Sen lisäksi, että halaukset ja ihokontakti tuntuvat miellyttäviltä, ne myös laskevat verenpainetta ja sykettä, vähentävät stressiä ja parantavat yleisesti henkistä hyvinvointia. Itse asiassa imetyskin vapauttaa oksitosiinia, jolloin yhteys äidin ja syntyneen lapsen välillä vahvistuu.

Miten käsitellä synnytyspelkoa?

Jos synnytys pelottaa, asiaan kannattaa puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Käsittelemätön pelko ei nimittäin yleensä hälvene itsestään vaan voi pahentua. Jos synnytyspelko vaivaa jo raskauden alussa, se on otettava puheeksi jo ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Myös puolison on tärkeä käsitellä omia pelkojaan, sillä on vaikea olla hyvänä tukena synnytyksessä, jos oma olo on pelokas tai turvaton. Lisäksi on tärkeää muistaa, että sinulla on aina oikeus omiin tunteisiisi. Niitä ei pidä kyseenalaistaa tai vähätellä. Joku saattaa kommentoida, ettei se niin kamalaa ole tai että kannattaa yrittää olla ajattelematta noin. Tällaisista neuvoista ei yleensä ole juuri hyötyä – vaikka sanoja varmasti tarkoittaa hyvää. Pelko täytyy pikemminkin hyväksyä, jotta sen kanssa voi oppia pärjäämään. Tarvittaessa sinulle ja mahdolliselle puolisollesi voidaan tehdä lähete erityiselle synnytyspelkopoliklinikalle. Pelkopoliklinikalla tarjotaan työkaluja synnytyksen herättämän pelon, ahdistuksen tai stressin käsittelyyn. Joskus matka pelkopoliklinikalle voi olla pitkä tai ensimmäisen käynnin ajankohta on pitkällä loppuraskaudessa. Tässä tapauksessa on hyvä tietää, että useimpien neuvoloiden kautta pääsee myös psykologin vastaanotolle. Tällöin voit pyytää lähetettä keskusteluhoitoon, jos huoli tuntuu liian suurelta. Jos aiempi synnytys on ollut vaikea, ei ole mikään ihme, että seuraava synnytys voi pelottaa. Tällöin asiaa on työstettävä puhumalla tapahtuneesta ja siitä, mitä voidaan tehdä toisin, jotta sama ei toistu. Uudelleensynnyttäjän synnytyspelkoa voidaan käsitellä sekä neuvolassa että pelkopoliklinikalla.

Näin käsittelet synnytykseen liittyvää lievää huolta tai pelkoa

Kun selvität, mikä sinua pelottaa, saat lähtökohdan asian työstämiseen. Ahdistaako sinua esimerkiksi sairaalassa olo, pelkäätkö hallinnan menettämistä tai menetkö paniikkiin ajatellessasi kipua?

• Tärkeimpiä asioita synnytyspelon lievittämisessä on, ettet yritä käsitellä huoliasi yksin. Usein parasta tukea osaa antaa sama henkilö, jonka aiot ottaa mukaasi synnytykseen ja johon sinulla on kenties kaikkein vahvin suhde. Ota hänet mukaan prosessiin.
• Vaikka et kävisi pelkopoliklinikalla, on tärkeää saada ammattimaista tukea neuvolan kautta. Useimmiten neuvolassa ollaan hyvin taitavia auttamaan synnytykseen liittyvien huolien purkamisessa. Jos kuitenkin koet, ettet saa tarpeeksi tukea, sinulla on mahdollisuus vaihtaa terveydenhoitajaa.
• Synnytyssuunnitelman tai -kirjeen kirjoittaminen on aina hyvä ajatus, mutta se voi olla erityisen tärkeää, jos synnytys huolettaa kovasti. Jos esimerkiksi pelkäät neuloja, on hyvä kirjata suunnitelmaan, että sinulle on annettava puudutusvoidetta ennen mahdollisia pistoksia (tai pyytää kokonaan välttämään pistoksina annettavaa kivunlievitystä). Jos sinun on vaikea päästä alkuun synnytyssuunnitelman kanssa, voit vilkaista sovelluksemme tarkistuslistaa, jossa on vinkkejä suunnitelman sisältöön.
• Jos pelkosi liittyy kipuun itsessään, voi olla hyvä lukea erilaisista kivunlievitysmenetelmistä sekä perehtyä synnytyskipuun ja sen hallinnan opetteluun.
• Jos pelkäät jääväsi yksin esimerkiksi puolison tai valitsemasi tukihenkilön sairastumisen vuoksi, voit valita toisen tukihenkilön varalle. Joskus synnytykseen voi saada ottaa mukaan kaksi tukihenkilöä. Tukihenkilö voi olla myös doula, sukulainen tai läheinen ystävä. Sairastumisen todennäköisyys on melko pieni, mutta vältyt stressiltä, kun sinun ei tarvitse murehtia asiaa.
• Valmistaudu synnytykseen käymällä synnytyssairaalassa esimerkiksi tutustumiskäynnillä. Tarjolla on myös valmennuksia, joiden tarkoituksena on hälventää pelkoja ja auttaa tekemään synnytyskokemuksesta positiivinen.
• Tähänkin asiaan pätee vanha sanonta: tieto on valttia. Kun otat selvää, mitä synnytysosastolla tapahtuu, mitä eri vaiheita synnytyksessä on ja mitä kehossasi tapahtuu, pelkoa on helpompi hallita.

Faktantarkistus: Tova Winbladh, laillistettu psykologi