Keskoset ja ennenaikainen synnytys

Synnytys on lähes aina ravisuttava kokemus, mutta erityisen pelottavaa voi luonnollisesti olla, jos se tapahtuukin odotettua aiemmin. Tällöin voi onneksi luottaa, että keskosten hoito Suomessa on huippuluokkaa ja selviytymisennuste on pääsääntöisesti hyvä. Keskoslapsen hoidon tarve määräytyy yleensä sen mukaan, millä raskausviikolla synnytys tapahtuu – mitä aiemmin vauva syntyy, sitä enemmän hoitoa hän tarvitsee.

Mikä on keskosen määritelmä?

Raskauden kesto on noin 40 viikkoa, mutta se lasketaan täysiaikaiseksi jo raskausviikon 37 alusta alkaen. Tätä ennen puhutaan ennenaikaisesta synnytyksestä ja ennenaikaisesti syntyneestä lapsesta eli keskosesta. Joskus voidaan käyttää myös latinasta johdettua sanaa prematuuri, joka tarkoittaa epäkypsää. Tämä on hieman harhaanjohtavaa, sillä keskosen kehitys on tasoissa samalla raskausviikolla kohdussa olevan vauvan kanssa – raskaus vain päättyy, ennen kuin hän ehtii kehittyä valmiiksi.
Ennen 32. raskausviikkoa käytetään usein nimitystä pikkukeskonen tai pienipainoinen keskonen, hyvin harvinaisissa ja varhaisissa tapauksissa jopa pienenpieni keskonen eli erittäin pienipainoinen keskonen.

Keskoslapsen hoito sairaalassa

Useimmat keskoset tarvitsevat hoitoa keskolassa eli vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla. Keskososastolla työskentelee erikoistunutta hoitohenkilökuntaa, jolla on käytössään kaikki keskosen hoitoon tarvittavat laitteet ja välineet. Joskus voi olla tarpeen siirtyä toiseen sairaalaan, mikäli omassa synnytyssairaalassa ei ole vastasyntyneiden teho-osastoa tai lapsen hoidon tarve muuttuu.

Kun lapsi syntyy ennenaikaisesti, osa elimistä ei ole ehtinyt kehittyä vielä aivan valmiiksi. Tämän vuoksi keskoset ovat erityisen herkkiä erilaisille infektioille. Keskolassa noudatetaankin erityisen tarkkaa hygieniaa ja vierailukieltoa. Vierailulle pääsevät ainoastaan vanhemmat sekä mahdollisesti sisarukset. Lähtökohtaisesti vauva on sairaalassa laskettuun aikaan saakka, mutta jos hän kehittyy normaalisti, kotiutuminen voi onnistua aiemminkin. Sairaala voi tarjota perheelle tukea keskosen kotihoitoon, jolloin puhutaan kotisairaanhoidosta.

Millaista keskosten hoito on?

Vanhemman sylissä eli niin kutsutussa kenguruhoidossa keskosen on kaikkein paras olla. Ihokontakti on tärkeää kaikille vauvoille, mutta keskosvauvoille sillä on aivan erityinen merkitys. Sylikontaktilla on nimittäin havaittu olevan hurjan positiivisia vaikutuksia keskosen kehitykseen: esimerkiksi vauvan syke tasoittuu ja kehon lämpötilan säätely on helpompaa. Lisäksi pehmeä ihokontakti rauhoittaa lasta sylissä pitävää vanhempaa – tämäkin on tärkeä hyöty. Koska vauvan tilaa on seurattava vuorokauden ympäri, hän on yleensä vuoroin vanhemman sylissä, vuoroin keskoskaapissa tai lämpövuoteessa. Keskoskaapissa ympäristön on tarkoitus muistuttaa kohtua. Siksi valaistus pidetään himmeänä ja äänentaso vaimeana. Lisäksi ilmankosteus on suuri, sillä se suojaa lapsen ihoa, joka ei ole kehittynyt aivan valmiiksi. Keuhkotkin ovat vielä hieman keskeneräiset, joten keskosvauva voi tarvita lisähappea ja apua hengittämiseen. Hengitystä voidaan tarvittaessa avustaa esimerkiksi happimaskilla.

Melko moni keskonen tarvitsee alkuun hieman apua myös syömiseen. Vauvalle voidaan laittaa nenämahaletku, jonka kautta annostellaan joko oman äidin pumppaamaa tai lahjoitettua rintamaitoa suoraan mahalaukkuun. Hän oppii imemään myöhemmin omaan tahtiinsa. Jos lapsi on syntynyt hyvin ennenaikaisena, hänen elimistönsä ei useinkaan pysty sulattamaan niin paljon ruokaa kuin hän tarvitsisi kehittyäkseen. Tällöin voi olla tarpeen antaa ravintoliuosta suoneen.

Joskus on myös mahdollista, että vauvaa ei erityisistä syistä voida vielä antaa vanhemman syliin. Pikkukeskoset eli ennen 32. raskausviikkoa syntyneet lapset tarvitsevat useimmiten tehohoitoa. Tällöin terveydenhuollon ammattilaiset valvovat vuorokauden ympäri, että lapsi hengittää normaalisti eikä hänellä ole hapenpuutetta. Vanhemman on vain odotettava ja koetettava lohduttautua sillä, että vauvan saa syliin heti, kun hänen tilansa on riittävän vakaa.

Ennenaikaisen synnytyksen syyt

Jos lapsi syntyy ennen 37. raskausviikkoa, syynä on yleisimmin supistusten käynnistyminen liian varhain tai lapsiveden meno. Joskus ennenaikaisesti käynnistyneet supistukset voidaan vielä pysäyttää lääkehoidolla ja levolla. Aina supistusten estohoito ei kuitenkaan toimi. Supistukset voivat alkaa ennen aikojaan monista eri syistä. Taustalla voi olla esimerkiksi äidin infektio, mutta myös perintötekijät, tupakointi tai ylipaino. Usein ei edes saada tarkkaan selville, mikä tekijä sai supistukset käynnistymään.
Synnytyslääkäri voi myös päättää käynnistää synnytyksen ennenaikaisesti, jos raskauden jatkumisesta aiheutuu äidille tai vauvalle vaaraa – esimerkiksi jos äidillä on vaikea pre-eklampsia eli raskausmyrkytys. Lisäksi synnytyksen käynnistäminen aiemmin on yleisempää monisikiöraskaudessa (monikkoraskaudessa.)

Vanhempien tärkeä rooli keskoslapsen hoidossa

Jos etukäteen tiedetään, että vauva syntyy ennen laskettua aikaa, terveydenhuollon ammattilaiset kertovat odottaville vanhemmille, mitä tuleman pitää. Ei ole myöskään tavatonta, että vauva saa synnytystä edeltävää lääkehoitoa, joka nopeuttaa keuhkojen kehittymistä. Yllättävä ennenaikainen synnytys on kuitenkin usein järkyttävä kokemus, koska lapsen on odotettu syntyvän vasta viikkojen tai jopa kuukausien päästä. Vanhempi tarvitsee luonnollisesti apua kokemuksen käsittelyyn, ja vauvan päivittäiseen hoitoon osallistuminen on tärkeä osa tätä prosessia. Siksi hoitohenkilökunta huolehtii, että vanhemmat ovat tiiviisti mukana keskosen hoidossa. Mitä paremmin lapsi voi, sitä enemmän vanhemmat saavat itse huolehtia vaipanvaihdoista, syöttää lasta ja tietysti pitää häntä lähellä ihokontaktissa. Hieman samaan tapaan kuin kotona.

Vanhemmat saavat olla keskososastolla vauvan kanssa vuorokauden ympäri. Usein sairaalassa voi myös yöpyä, ja monissa sairaaloissa on tarjolla perhehuoneita, joihin vanhemmat voivat majoittua joksikin aikaa. Vanhemman on tärkeää saada keskustella lastenlääkärin ja muun hoitohenkilökunnan kanssa voidakseen käsitellä ja ymmärtää tapahtunutta sekä sitä, mitä synnytyksen jälkeen tapahtuu. Tämä on osa kokemuksen sisäistämistä.

Miten varhain lapsi voi syntyä?

Raskausviikkoa 22 pidetään usein elinkelpoisuuden rajana, millä viitataan keskosen selviytymiseen kohdun ulkopuolella. Jos hän syntyy, hänet pyritään kaikin keinoin pelastamaan. Näin ennenaikaiset synnytykset ovat kuitenkin erittäin harvinaisia: noin 85 prosenttia kaikista ennenaikaisista syntymistä tapahtuu 32. raskausviikon jälkeen.

Keskosen ennuste

Keskosia hoidetaan nykyisin erinomaisella menestyksellä. Lähes kaikki ennenaikaisesti syntyneet lapset ovat terveitä ja kehittyvät tavalliseen tapaan. Myös pikkukeskosten ennuste on parantunut viime vuosikymmenten aikana valtavasti. Yhä useampi pikkukeskonen selviää, ja noin kaksi kolmasosaa kehittyy normaalisti tai heillä on vain vähäisiä kehityksen haasteita.

Kun lapsi saapuu ennen aikojaan

Lapsen syntyminen keskosena voi olla henkisesti hurjan raskasta. Luonnollisesti itse synnytykseen liittyy paljon huolta ja pelkoa, ja ne voivat olla läsnä jo ennen synnytystäkin. Kenties synnytykseen johtanut tilanne kehittyi äkkiä, ja vanhemmalla on suuri tarve purkaa tapahtunutta jonkun kanssa. Toisaalta vanhemmalla voi olla myös sopeutumisvaikeuksia etenkin, jos lapsi on syntynyt hyvin ennenaikaisena ja niin raskaus kuin synnytyskin meni aivan eri tavalla kuin oli kuvitellut. On täysin normaalia, että tällainen erikoistilanne herättää monenlaisia tunteita – omien odotusten kariutumista on saatava surra, ja lisäksi rakkaus lasta kohtaan ja ilo hänen syntymästään ovat suuria asioita käsitellä. Useimmat kuitenkin pääsevät lopulta sinuiksi tilanteen kanssa. Joskus tuen ja käsittelyavun tarve voi olla erityisen suuri, joko aivan alussa tai vasta myöhemmin, kun vanhempi kokee voivansa rentoutua ja ryhtyy sulattelemaan elämänmuutosta. Tuen pyytämistä ei pidä epäröidä, vaan alussa voi kääntyä keskolan ja myöhemmin lastenneuvolan puoleen.

Faktantarkistus: Kristiina Malmström, lastenlääkäri