Ennakoivat supistukset, synnytyssupistukset ja jälkisupistukset

Mitä ovat harjoitussupistukset, ja milloin supistukset ennakoivat synnytystä?

Kohtu on suuri lihas, joka harjoittelee synnytystä varten supistumalla eli vetäytymällä kasaan. Tällöin vatsa vuoroin kovettuu ja pehmenee. Usein harjoitussupistuksilla tai ennakoivilla supistuksilla tarkoitetaan juuri tätä normaalia supistelua. Supistuksia esiintyy raskausaikana epäsäännöllisesti, joskus jo 20. raskausviikolta alkaen. Ennakoivia supistuksia voi tulla liikunnan tai orgasmin aikana. Tämä on täysin normaalia, ja supistusten pitäisi mennä ohi, kun lepäät, rentoudut tai vaihdat asentoa. Joskus ennenaikaiset supistukset voivat kuitenkin johtua virtsatieinfektiosta, ja siksi olisikin hyvä ottaa yhteys neuvolaan ja tarkistaa tilanne. Synnytyksen lähestyessä kohtu harjoittelee usein entistä kovemmin ja voidaan puhua synnytystä käynnistelevistä supistuksista. Näitä supistuksia voi tuntua ensi kertaa synnytystä edeltävänä päivänä, tai ne voivat kestää useita päiviä synnytykseen saakka. Aina niitä ei tule lainkaan.

Miltä synnytystä käynnistävät supistukset tuntuvat?

Harjoitussupistusten tapaan myös synnytystä käynnistelevät supistukset johtuvat kohtulihaksen supistelusta. Ne tihenevät synnytyksen lähestyessä. Käynnistelevät supistukset voivat joskus olla kivuliaita – etenkin voimistuessaan loppua kohden. Nämä kipeät supistukset voivat muistuttaa kuukautiskipuja ja tuntua jomottavana särkynä selässä ja alaselässä sekä säteillä vatsaan ja alas nivusiin.
Usein synnytystä käynnisteleviä supistuksia tulee uudelleensynnyttäjälle ensisynnyttäjää aiemmin. Syynä voi olla kohdun lihasmuisti edellisestä kerrasta: kohtu saattaa tunnistaa, että keho alkaa valmistautua synnytykseen. On kuitenkin myös mahdollista, ettei näitä supistuksia tule lainkaan. Tärkeintä ei olekaan erilaisten supistusten tunnistaminen vaan supistusten säännöllisyyden seuraaminen.

Verenvuoto on syy hakeutua hoitoon

Kohdun supistelu raskauden aikana etenkin fyysisen rasituksen yhteydessä on siis normaalia, kuten myös synnytystä ennakoivat supistukset lasketun ajan lähestyessä. Jos sinusta kuitenkin tuntuu, että jokin on pielessä tai supistukset eivät hellitä vaan tihenevät ja muuttuvat kipeiksi, vaikka laskettuun aikaan on vielä matkaa, ota yhteys neuvolaan tai synnytyssairaalaan. Jos ennenaikaiset supistukset muuttuvat säännöllisemmiksi tai niihin liittyy verenvuotoa, hakeudu heti hoitoon.

Käynnistelevät supistukset muuttuvat synnytyssupistuksiksi

Aluksi synnytystä käynnistäviä supistuksia tulee ja menee – niiden välissä voi mennä tunteja tai jopa vuorokausia. Ajan myötä ne kuitenkin muuttuvat säännöllisiksi ja voimistuvat. Synnytys on monivaiheinen prosessi. Sen aloittavassa latenssivaiheessa supistukset ovat jo niin voimakkaita, säännöllisiä ja tiheitä, että puhutaan synnytyssupistuksista. Kohtu supistelee voimakkaammin ja kipeämmin. Kipu tuntuu nyt alkavan selästä, vatsasta, nivusista ja emättimestä ja säteilevän alas kohti reisiä. Synnytyssupistuksiin liittyy painetta ja alaspäin suuntautuvaa painontunnetta, ja ne voimistuvat jatkuvasti.
Säännölliset supistukset (noin kolme supistusta kymmenessä minuutissa) tarkoittavat, että on aika soittaa sairaalaan ja kysyä, pitäisikö lähteä synnyttämään. Ei kannata istua odottamassa lapsivedenmenoa, sillä se voi tapahtua vasta aivan viime hetkellä.

Olon helpottaminen supistusten aikana

Synnyttäminen sattuu. Se, miltä supistukset tuntuvat, on kuitenkin hyvin yksilöllistä – samoin kuin se, miten oloa voi helpottaa. Synnytyksen alussa eli latenssivaiheessa ollaan yleensä kotona. Tässä vaiheessa kannattaa pyrkiä rentoutumaan mahdollisimman paljon. Lämpö tai hieronta voi auttaa, samoin kivun lievittäminen parasetamolilla. Ennen sitä paras vinkkimme on valmistautua synnytykseen hyvissä ajoin, jotta tiedät, miten keho ja kipu toimivat.

Mitä, jos supistukset eivät käynnisty?

Lapsi päättää itse, milloin on aika syntyä. Joskus vauva tuntuu viihtyvän kohdussa liiankin hyvin. Tällöin supistukset eivät ala itsestään, vaan synnytys päädytään käynnistämään.

Jälkisupistukset

Synnytyksen jälkeen kohtu pyrkii palautumaan entiseen kokoonsa supistumalla. Nämä jälkisupistukset alkavat melko nopeasti vauvan ja jälkeisten synnyttyä. Jälkisupistukset muistuttavat hieman voimakkaita harjoitussupistuksia. Usein ne ovat uudelleensynnyttäjillä voimakkaampia kuin ensisynnyttäjillä. Yleensä imettäminen voimistaa niitä, sillä se saa kohtulihaksen supistelemaan. Jälkisupistusten kesto vaihtelee tavallisesti kahdesta kolmeen päivään. Vaikka jälkisupistukset voivat tehdä jonkin verran kipeää, ne ovat vaarattomia ja kuuluvat kehon normaaliin palautumiseen. Yleensä pelkkä kipulääke riittää. Myös lämpötyyny tai jyvätyyny vatsalla voi helpottaa oloa. Voi olla hyvä tietää, että jälkisupistuksiin liittyy usein hieman normaalia enemmän verenvuotoa. Jos sinusta tuntuu, että vuoto on erityisen runsasta, pyydä apua sairaalan henkilökunnalta.

Faktantarkistus: Silja Seppänen, laillistettu kätilö