Lapsen väkivaltainen käytös

Yleisin syy, miksi lapsi lyö toista on, että häneltä puuttuu muita tapoja ratkaista ongelma tai ilmaista tarpeitaan. Kun lapsi ei saa tahtoaan läpi tai suuttuu, lyönti tai tönäisy voi yksinkertaisesti tulla selkärangasta. Tunteet ottavat hetkeksi vallan, eikä lapsi vielä hallitse impulssejaan, sillä itsesäätelytaitojen kehittyminen vie aikaa. Ulkopuolelta voi näyttää, kuin lapsi käyttäytyisi aggressiivisesti aivan ilman syytä, mutta taustalla on aina jokin tunne tai impulssi. Aikuisen tärkeä tehtävä on opastaa lasta ja auttaa häntä ongelmanratkaisussa, jotta hän oppii ajan myötä käsittelemään turhautumista ja kiukkua muilla tavoin. Itse tunteiden on oltava sallittuja – haasteena on oppia, miten niitä hallitaan ja säädellään.

Kun oma lapsi lyö muita

Kukaan lapsi ei saa joutua tilanteeseen, jossa toinen lapsi satuttaa häntä toistuvasti! Aikuisilla on vastuu olla lähettyvillä suojelemassa ja neuvomassa, miten tilanne ratkaistaan sopuisasti. Samoin on aikuisten tehtävä auttaa aggressiivista lasta ja estää häntä päätymästä tilanteisiin, joita hän yrittäisi ratkaista väkivalloin.

Voi olla raskasta tajuta olevansa väkivaltaisen lapsen vanhempi. Se tuntuu helposti epäonnistumiselta ja saa ehkä huolestumaan, että on muiden mielestä kelvoton vanhempi – tai miettimään, mikä omassa lapsessa on vikana. Koeta karistaa tällaiset ajatukset pois mielestä, sillä pienen lapsen väkivaltaisuus ei ole merkki ilkeästä luonteesta tai huonosta kasvatuksesta. Sen sijaan kyse on erilaisista mielenlaaduista ja siitä, että meillä kaikilla on omat heikkoutemme ja vahvuutemme. Useimmiten lapsi lakkaa satuttamasta muita, kun hän kasvaa hieman ja saa muita työkaluja konfliktien ratkaisuun. Koeta siis kestää. Muista, ettei antamasi tuki ja opastus ole lapselle koskaan turhaa, vaikka siltä voi joskus tuntua, kun tilanne on päällä. Kukaan ei opi uusia asioita ilman harjoitusta, ja kun kyseinen taito vaatii impulssien hallintaa, lapsi oppii toimimaan oikein vasta usean toiston jälkeen.

Kun lapsi käyttäytyy huonosti päiväkodissa

Tieto, että oma lapsi kohtelee muita huonosti päiväkodissa voi olla vanhemmalle melkoinen isku. Se aiheuttaa paljon stressiä ja melko usein myös huolta tulevaisuudesta. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettet sinä vanhempana voi ratkaista tilannetta päiväkodissa – ethän ole edes paikalla! Jos lapset riitelevät tai tappelevat päiväkodissa, tilanteen ratkaisu vaatii muutoksia juuri siellä. Tarvitseeko lapsi kenties enemmän tukea aikuisilta tai lisää ohjausta sosiaaliseen vuorovaikutukseen? Kohdistuuko häneen liian suuria odotuksia tai kokeeko hän, ettei häntä kunnioiteta?

Lapsen huonoon käytökseen päiväkodissa voi olla monenlaisia syitä, joten sen purkaminen edellyttää yleensä tiivistä vuoropuhelua kodin ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten välillä. Selvittäkää yhdessä, millaista tukea lapsi tarvitsee, jotta väkivaltainen käytös saadaan loppumaan. Joskus voi olla hyvä kääntyä varhaiskasvatuksen erityisopettajan puoleen. Hän osaa arvioida lapsen tuen tarpeen päiväkodissa ja auttaa muuta henkilökuntaa toimimaan tilanteessa oikein.

Kun lapsi lyö vanhempaa

Pikkulapsen lyödessä vanhempiaan syynä on yleensä liian voimakas tunneryöppy tai kykenemättömyys ilmaista omaa tarvetta tai tahtoa. Väkivalta ei kuitenkaan yleensä synny tyhjästä, vaan olosuhteiden merkitys on suuri. On siis hyvä miettiä, mitkä olivat laukaisevia tekijöitä. Oliko tilanne sekasortoinen tai lapsi nälkäinen? Kenties lapsi oli yksinkertaisesti huonolla tuulella tai kiukustui, kun ei saanut tahtoaan läpi. On myös mahdollista, että lapsi koki tulleensa kohdelluksi epäreilusti – tai hän ei pystynyt käsittelemään tunteitaan ja olisi tarvinnut siihen lisää apua. Vai vaadittiinko lapselta liikaa, ja hän koki olevansa huono?

Pienen lapsen tunteet voivat kuohua valtavan monista syistä, eikä ole outoa, että ne joskus purkautuvat lyönteinä tai potkuina. Yritä olla ottamatta näitä tilanteita henkilökohtaisesti. Keskity auttamaan lasta rauhoittumaan, jotta voitte ratkaista ongelman yhdessä. 

Mitä tehdä, kun lapsi lyö?

Kuten todettu, lapsi tarvitsee meidän aikuisten apua ongelmanratkaisuun tunnekuohun aikana. Jotkut lapset ovat luonteeltaan äkkipikaisempia kuin muut, joten he purkavat oloaan herkemmin väkivaltaan. Joskus lapsi voi jumittua käyttäytymismalliin, jossa hän reagoi pieneenkin vastoinkäymiseen tai turhautumiseen lyömällä, puremalla tai potkimalla. Lapsen aggressiivisuus on ikään kuin huono tapa, johon hän turvautuu tiukan paikan tullen. Kun tätä mallia puretaan, on yleensä parasta keskittyä vähemmän itse virheeseen eli huonoon käytökseen ja enemmän siihen, että lapselle tarjotaan muita, rakentavampia tapoja käsitellä kiukkua tai mielipahaa. Tämä ei ole helppoa, ja aluksi voi tuntua oudolta olla nuhtelematta lasta. On kuitenkin muistettava, että lapsi ei satuta muita ilkeyttään, vaan koska hän ei juuri sillä hetkellä pysty vastustamaan jotakin impulssia. Toruista ja moitteista ei yleensä ole mitään hyötyä, vaan ne kiristävät tilannetta entisestään. Lapsi kokee olevansa huono ja häpeää – mikä ei varsinaisesti paranna hänen itsetuntoaan. Paras keino saada lapsi muuttamaan käytöstään on keskittyä siihen, mitä hän tekee oikein, ja tarjota työkaluja konfliktien ratkaisemiseen. Lisäksi vanhemman on tietysti pyrittävä olemaan lähellä tukemassa ja opastamassa lasta jo ennen lyöntiä.

Luonnollisesti on myös tärkeää tehdä selväksi, että väkivaltaan turvautuminen on väärin. Lyödyksi tulleen lapsen on saatava turvaa ja lohtua. Yritä kuitenkin tehdä tämä moittimatta kaveriaan satuttanutta lasta. Riittää, kun häntä muistutetaan lyhyesti ja selväsanaisesti, että hän teki väärin. Tämän jälkeen kannattaa yleensä suunnata huomio lapsen käytöksen myönteisiin puoliin tai auttaa ongelmanratkaisussa.

Näin autat lapsia säilyttämään sovun leikin ja vuorovaikutuksen aikana

Ei tosiaan ole mitenkään tavatonta, että taapero lyö tai leikki-ikäinen lapsi puree toista. Lapset tarvitsevat meidän aikuisten apua harjoitellessaan vuorovaikutusta, ja mitä pienempi lapsi, sitä enemmän ohjausta hän yleensä tarvitsee. Tässä neljä kouraantuntuvaa neuvoa.

• Alle kolmevuotias lapsi ei yleensä ymmärrä sääntöjä eikä välttämättä ole kovin hyvä tekemään yhteistyötä muiden lasten kanssa. Usein tämän ikäiset tarvitsevat tukea yhdessä leikkimiseen. Aikuisen on siis oltava lähellä ja autettava tarvittaessa sanoittamaan ja selittämään tapahtumia. Voit esimerkiksi sanoa: ”Voi, nyt kaverille tuli paha mieli, kun sinä otit lelun. Onpa harmi, annetaan se takaisin ja kysytään, saatko leikkiä sillä myöhemmin.” Lapsi nimittäin oppii paljon, kun aikuinen auttaa pukemaan sanoiksi, miltä hänestä tuntuu. Mitä enemmän lapsi saa harjoitella, sitä helpompi hänen on ymmärtää toisia ja oppia leikkimään sovussa.
  
  
• Lapselle on hyväksi ja tärkeää leikkiä muiden lasten kanssa. Hän tarvitsee leikkikavereita oppiakseen yhdessä leikkimistä. Älä pelkää liikaa, että lapsesi tekisi jotain ikävää, vaan pysyttele lähellä ja puutu tilanteeseen tarvittaessa. Lapsesta ei ole mukavaa, jos vanhempi ohjailee häntä leikin aikana, mutta toisaalta aikuisen on oltava läsnä voidakseen auttaa. Koeta löytää tasapaino.
  
  
• Pidä lapsia silmällä ja auta heitä ratkaisemaan kiistat jo ennen kuin ne kärjistyvät tappeluksi. Niin pienten kuin isompienkin lasten on joskus vaikea löytää oikeita sanoja, ja turhautuminen voi purkautua lyöntinä. Yksi hyvä tapa auttaa on tuoda esiin molempien lasten näkökulmat. Voit sanoa esimerkiksi: ”Sinusta tuntui epäreilulta antaa vuoro kaverille, ja hänestä tuntui kurjalta odottaa niin kauan. Miten voisimme ratkaista tämän tilanteen?”
  
  
• Kehu lasta, kun hän leikkii kiltisti, jakaa tavaroita ja on sovussa muiden kanssa. Kerro hänelle, mikä sujui hienosti. Kun vanhempi nostaa jotain esiin ja antaa sille painoarvoa, lapsi haluaa tehdä niin jatkossakin.

Faktantarkistus: Tova Winbladh, laillistettu psykologi