Pottaharjoittelu ja kuivaksi oppiminen

Pottaharjoittelun aloittaminen ei tarkoita aikataulun asettamista kuivaksi oppimiselle. Useimmat vanhemmat ovat varmasti samaa mieltä siitä, että lapset harvoin noudattavat suunniteltuja aikoja. Voi kuitenkin olla hyvä ajatus tuoda potta jo melko varhaisessa vaiheessa osaksi arkea. Osalle lapsista potalla istumisessa voi olla uutuudenviehätystä, osa taas ei halua vielä hetkeen kokeilla siihen pissaamista. Haittaa potan esillä olosta ei ainakaan ole, suhtautuipa lapsi siihen miten hyvänsä. Jos potta kiinnostaa lasta, pottaharjoittelun aloittamista voi kokeilla. Jos taas lapsi on vastahakoinen, on parempi ottaa aikalisä ja yrittää myöhemmin uudelleen.

Milloin potalle opettelu kannattaa aloittaa?

Kuivaksi opettelun aloittaminen on yksilöllistä. Osa perheistä aloittaa pottaharjoittelun jo muutaman kuukauden iässä, osa vasta myöhemmin. Kuivaksi oppiminen voi olla helpompaa aikana, jolloin lapsen elämässä ei tapahdu muita suuria muutoksia. Pottaharjoittelua ei siis kannata ajoittaa esimerkiksi pikkusisaruksen syntymän tai päiväkodissa aloittamisen yhteyteen, jos näitä ajankohtia on mahdollista välttää.

Toisaalta potalle opettamista ei kannata myöskään lykätä liikaa. Yleensä lapsen tarvitsee ensin totutella pottaan, ja vaipoista eroon pääseminen kestää oman aikansa. Lisäksi kuivaksi opettelu herkkyyskaudella 1–2 vuoden iässä voi kantaa hedelmää, sillä tässä vaiheessa lapsen on helpompi hyväksyä uusia tapoja ja hän matkii mielellään aikuisia. Kolmevuotiaan raudanluja tahto on sen sijaan varmasti tuttu kaikille, jotka ovat yrittäneet neuvotella tämän ikäisen kanssa. Pottaharjoittelun aloittaminen 3–4 vuoden iässä voi siis edellyttää vanhemmalta hieman enemmän kärsivällisyyttä ja luovuutta, koska lapsi haluaa päättää monista asioista itse. Yleisesti ottaen kesä on helpompaa aikaa kuivaksi oppimisen kannalta, kun lapsi voi juoksennella nakuna ja/tai pissata ulos. Jos lapselle sattuu vahinko, kesävaatteet on myös helpompi pestä kuin kolmatta kertaa samalla viikolla kastunut talvihaalari.

Vinkkejä pottaharjoittelun helpottamiseen

• Koeta herättää lapsen uteliaisuus pottaa kohtaan. Voit esimerkiksi jättää potan näkyville olohuoneeseen ja antaa lapsen halutessaan kokeilla sillä istumista vaatteet päällä. Voit myös hankkia lapsen rakkaalle pehmolelukaverille oman potan, jotta he voivat harjoitella pottailua yhdessä.
   
• Anna lapsen olla päivittäin jonkin aikaa ilman vaippaa. Jos vaipattomuus tuntuu onnistuvan hyvin, voit kokeilla pidentää aikaa vähitellen.
   
• Eikö lapsi halua olla ilman vaippaa? Kokeile kannustimena mieluisia alushousuja – lapsesta voi olla erityisen hauskaa valita alushousut itse. Toisaalta voit kokeilla, olisiko lapsi mieluummin alasti tai pelkissä pehmeissä pitkissä housuissa. Yritä noudattaa lähestymistapaa, josta lapsi vaikuttaa pitävän tai jonka hän itse valitsee ollessaan ilman vaippaa.
   
• Kun lapsi totuttelee olemaan ilman vaippaa ja hänelle sattuu vahinko, yritä olla tekemättä asiasta numeroa. Lapsen on tärkeää tuntea, ettei pissan tai kakan päätyminen väärään paikkaan ole mikään katastrofi – vaikka vanhempi joutuisi välillä puremaan kieltään. Voitte myös yksinkertaisesti harjoitella vaipattomuutta paikassa, jossa ei ole kalliita kenkiä tai herkästi sotkeentuvaa sohvaa. Kuka tahansa voi pahoittaa mielensä, jos häntä syyllistetään asiasta, jota hän ei pysty itse hallitsemaan. Tällaiset kokemukset voivat itse asiassa hidastaa vaipoista eroon pääsemistä. Älä siis nuhtele lasta. Sen sijaan voit vaikkapa todeta neutraalisti: ”Nyt tulikin pissa, sinun tarvitsi mennä potalle!” Auta sitten lapsi pikaisesti potalle tai WC:hen siltä varalta, että virtsaa tulee vielä lisää.
   
• Jonkin ajan kuluttua pottaa voi jo kokeilla hieman säännöllisemmin. Ehdota potalle menoa esimerkiksi heräämisen tai ruokailun jälkeen. Pikkulapsille tulee nimittäin usein kakkahätä pian syönnin jälkeen.
   
• Muista myös kehua lasta, vaikka pottaan ei tulisi mitään! Pelkkä potalla istuminen on valtava askel oikeaan suuntaan istunnon pituudesta huolimatta. Kun lapsi todella onnistuu tekemään pottaan jotain, hänestä on yleensä palkitsevaa saada tyhjentää sisältö itse pönttöön ja huuhdella WC. Seuraavalla kerralla voit yrittää innostaa häntä potalle muistuttamalla tästä palkinnosta.
   
• Yleensä lapsen vessahätää ilmaisevien signaalien tulkitseminen helpottuu ajan myötä. Hän saattaa esimerkiksi keskeyttää leikin tai ravata malttamattomana edestakaisin. Tällöin voit nopeasti mennä tarjoamaan vaihtoehdoksi pottaa – tai ainakin yrittää ehtiä väliin.
   
• Aivan kuten me vanhemmat haluaisimme istua pöntöllä rauhassa (vaikka se harvemmin onnistuu), myös lapset saattavat kaivata omaa rauhaa. Kokeile, olisiko lapsesta mukavaa, jos suljet oven ja odotat ulkopuolella.
   
• Lapsi saattaa myös torjua potan kokonaan ja haluta tehdä tarpeensa suoraan pönttöön kuten aikuiset ja mahdolliset isosisaruksetkin tekevät. Tässä tapauksessa WC-istuimeen on saatavana käteviä istumarenkaita pikku takapuolelle. Pikkupojan voi myös antaa kokeilla pönttöön pissaamista korokkeella seisten, mikäli se on hänestä jännittävää.
   
• Yleensä lasta ei tarvitse erikseen palkita, jotta vaipoista päästäisiin eroon. Jos kuitenkin tuntuu, ettei asia etene yhtään, voit koettaa lisätä lapsen kiinnostusta pottaharjoitteluun esimerkiksi tekemällä ruudukon, johon piirretään rasti aina, kun lapsi on istunut potalla. Kun viimeinenkin ruutu täyttyy, lapsi saa uuden mieluisan lelun, tarran tai jonkin muun yhdessä sopimanne palkinnon.

Älä pakota lasta potalle

Paras tapa opettaa lapsi potalle on edetä lapsen tahtiin. Vanhempi esittelee potan lapselle ja tarjoaa mahdollisuuden olla ilman vaippaa, mutta tämän jälkeen on täysin lapsesta kiinni, miten nopeasti hän oppii kuivaksi. On äärimmäisen tärkeää, ettei lasta painosteta, sillä muutoin hänelle voi syntyä negatiivinen mielleyhtymä WC-käynteihin tai pottaan. Potan tuputtamisen sijaan voit keksiä keinoja lisätä sen houkuttelevuutta. Voitte esimerkiksi lukea kirjaa tai kuunnella lapsen lempilaulua samalla kun hän istuu potalla. Jos mikään ei tunnu auttavan, on parasta perääntyä hieman ja antaa lapselle tilaa. Lapsen on saatava asettaa itse omat rajansa ja tultava kuulluksi – tämä on tärkeää lapsen henkilökohtaisen koskemattomuuden sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamisen kannalta. Lisäksi vanhemman tulee ymmärtää, että lapsi voi haluta pissata yhtenä päivänä pottaan ja toisena vaippaan. Päivät eivät ole keskenään samanlaisia, eikä tätä pidä tulkita takaiskuksi.

On melko tyypillistä, että lapsi tekee alkuun vain pissan pottaan ja kakan edelleen vaippaan. Tämä on täysin luonnollinen vaihe, jonka aikana vaippaa on hyvä tarjota esimerkiksi syönnin jälkeen tai jos lapsi itse sitä pyytää. Vaikka lapsi olisi oppinut tunnistamaan oman kehonsa signaalit, kaikkien tarpeiden tekeminen ilman vaippaa ei välttämättä tunnu hänestä aluksi hyvältä. Jotkut lapset kaipaavat ratkaisevan askeleen ottamiseen hieman lisää tukea ja apua vanhemmilta. Voi siis olla tarpeen jutella lapsen kanssa, mikä häntä huolettaa tai hermostuttaa. Jos lapsi on huolissaan, painostus ei tee hänen oloaan turvallisemmaksi. Sen sijaan hän tarvitsee vakuuttelua, ettei huoleen ole syytä – sekä apua jännityksen voittamiseen. Jos lapsi tuntee olonsa painostetuksi, hän saattaa alkaa pidätellä kakkaa, mikä voi aiheuttaa ummetusta.

Vanhemmasta tämä vaihe saattaa tuntua hankalalta. Kannattaa yrittää suhtautua asiaan niin, että olette jo päässeet pitkälle ja seuraava askel otetaan kyllä ennemmin tai myöhemmin.

Siinä missä vastahakoista lasta ei saa pakottaa potalle, lapselle ei myöskään pidä väkisin pukea vaippaa, jos hän on riittävän iso halutakseen olla ilman sitä.

Yövaippa pois

Kun lapsi on oppinut päiväkuivaksi – eli hän osaa kertoa, kun hänellä on vessahätä – on yleensä hyvä aika kokeilla kokonaisen yön nukkumista ilman vaippaa. Aloittamisessa voidaan huomioida myös, miten täynnä vaippa yleensä on aamuisin. Jos vaippa pysyy kuivana useamman yön putkeen, lapsi on varmasti valmis kokeilemaan yövaipasta luopumista. Paras vinkki yökuivaksi opetteluun on vähentää juomista nukkumaanmenoajan lähestyessä ja varmistaa, että lapsi tyhjentää rakkonsa kunnolla ennen peiton alle kömpimistä. Jos vanhemman on silti noustava joka yö lakanan vaihtoon, kannattaa ehkä palata joksikin aikaa takaisin yövaippaan. Päivävaipasta eroon pääseminen on sekin varsin hieno edistysaskel! Lapselle on ikävää herätä yö toisensa perään märistä lakanoista, ja se häiritsee usein koko perheen yöunia. Lasta ei myöskään tarvitse herättää keskellä yötä pissalle, ellei hän itse sitä pyydä. Tarkoitushan on, että lapsi nukkuisi koko yön käymättä WC:ssä – tämä voi olla vaikeampaa, jos pissalle nouseminen on ehtinyt tulla tavaksi. Luonnollisesti lapsen voi kuitenkin istuttaa öisin potalle siirtymäaikana, jos vanhempi ei koe tämän häiritsevän unia liikaa. On tärkeää löytää itselle ja omalle lapselle toimiva ratkaisu. Jos lapsi ei opi yökuivaksi noin 5–6 vuoden ikään mennessä, aletaan yleensä puhua yökastelusta. Siihen on saatavana apua lastenneuvolasta tai lastenlääkäriltä.

Kun vessahätä unohtuu

On hyvä tiedostaa, että pissaa lirahtaa todennäköisesti housuun myös vaipasta luopumisen jälkeen. Lapsi voi uppoutua hauskaan leikkiin niin täydellisesti, että hän unohtaa kokonaan käydä pissalla. Monille sattuu tällaisia vahinkoja vielä pitkään vaipan pois jättämisen jälkeen. Joillakin lapsilla housuun pissaaminen ottaa todella koville, ja aikuisen on autettava vähentämään tilanteen dramaattisuutta. Lisäksi vanhemman on yleensä muistutettava lasta pissalla käynnistä ennen nukkumaanmenoa tai kotoa lähtemistä vielä useamman vuoden ajan.

Päiväkodissa ilman vaippaa

Päiväkotien suhtautuminen vaipasta luopumiseen ja siinä auttamiseen voi vaihdella. Siksi on useimmiten hyvä keskustella päiväkodin kanssa rutiineista ja käytännöistä lasten kuivaksi opettelun suhteen. Jos päiväkodin henkilökunnan ei ole mahdollista osallistua aktiivisesti kuivaksi opettamiseen, pottaharjoittelua voi jatkaa kotona päiväkodista tulon jälkeen sekä viikonloppuisin ja lomien aikana. Kun lapsi on oppinut kuivaksi kotona, hän ei yleensä halua käyttää vaippaa varmuuden vuoksi päiväkodissa – eikä häntä pidä siihen pakottaa.

Entä jos pottaharjoittelu ei suju?

Joskus vaipoista eroon pääseminen voi muuttua väsytystaisteluksi lapsen ja vanhemman välillä. Hetkittäin voi tuntua, että pottaharjoittelu on toivotonta ja junnaa täysin paikallaan. Tällöin on yleensä hyvä pitää taukoa ja ottaa hieman etäisyyttä tilanteeseen: ehkä taistelu vaipattomuudesta on paisunut ja ottanut täysin tarpeettomia kierroksia. Lapsen ja vanhemman suhde on aina paljon tärkeämpi kuin se, minkä ikäisenä vaippa jää pois. Loppujen lopuksi ei ole mitään väliä, oppiko lapsi kuivaksi kolmen vai viiden vanhana. Käytännössä kaikki lapset oppivat lopulta olemaan ilman vaippaa, joten älä anna koko elämän pyöriä potalle opettelun ympärillä! On paljon hauskempiakin asioita, joihin keskittyä yhdessä oman lapsen kanssa.

Faktantarkistus: Tova Winbladh, laillistettu psykologi