Mitä lapsen tulisi syödä ja kuinka paljon?

Miten usein kahdeksankuisen lapsen tulisi syödä kiinteää ruokaa?

Rintamaito tai äidinmaidonkorvike voi olla pitkään tärkeä osa lapsen ruokavaliota. Puolen vuoden iästä alkaen hänen ravinnon- ja energiansaantiaan tarvitsee kuitenkin täydentää kiinteällä ruoalla. Maito tai korvike on edelleen ravitsevaa, joten osa (mutta vain osa) kahdeksankuisen vauvan aterioista voi edelleen koostua imetyksestä tai pulloruokailusta, jos niin tahdotte. Mitään tarkkoja sääntöjä ei myöskään ole – kukin lapsi etenee omaan tahtiinsa. Koska tarkoituksena on kasvattaa maisteluannoksia vähitellen aterioiksi, kiinteään ruokaan siirtyminen sujuu yleensä melko luontevasti lapsilta, jotka rakastavat niitä. Rintaan tai pulloon kiintyneille lapsille se on hitaampaa. Ohjenuorana on, että noin vuoden iässä lapsi tarvitsee kaksi pääateriaa ja muutaman välipalan päivässä. Aamiaiseksi ja iltaruoaksi voi olla rintamaitoa, korviketta, puuroa tai velliä.

Kuinka paljon lapsen tulisi syödä?

On mahdotonta sanoa tarkalleen, kuinka paljon pikkulasten tulisi syödä kullakin aterialla, sillä tämä vaihtelee huomattavasti lapsesta toiseen. Ota lähtökohdaksi lapsentahtisuus: huomaat kyllä, kun lapsen ruokahalu on tyydytetty eikä hän halua syödä enempää. Jos imetät, voit halutessasi edelleen täydentää ruokailurytmiä sillä. Ei ole tiettyä ajankohtaa, milloin imetys tulisi lopettaa, mikäli sekä vanhempi että lapsi haluavat jatkaa sitä.

Vinkkejä lapsen lautasmalliin

Ruokapyramidi ja lautasmalli voivat kuulostaa vanhanaikaisilta, mutta ne havainnollistavat hyvin, mitä lapsi tarvitsee kasvaakseen ja voidakseen hyvin. Perinteisen lautasmallin mukaisesti kannattaa huolehtia, että lapsi syö monipuolisesti hiilihydraatteja (esim. riisiä, puuroa, perunaa, pastaa ja leipää), proteiineja eli valkuaisaineita (esim. kananmunaa, maitotuotteita, kalaa, lihaa, palkokasveja ja linssejä) sekä vihanneksia. Voit mielellään antaa vielä hedelmän jälkiruoaksi. Monipuolinen ruokavalio on hyväksi paitsi lapsen kasvulle, myös vastustuskyvylle. Tämä tietysti kuulostaa hyvältä teoriassa, mutta käytännössä lapset harvoin syövät kaiken, mitä heidän eteensä laitetaan. Joskus heille kelpaa vain pasta, joskus vain hedelmät. Voit kuitenkin olla huoleti, sillä ei haittaa, jos lapsi nirsoilee välillä! Lautasmallia ja monipuolista ruokavaliota voi ajatella pitkän aikavälin tavoitteina, joiden ei tarvitse täyttyä joka aterialla. Lisäksi on hyvä pyrkiä siihen, ettei puuroa tai velliä syödä useammin kuin kolme kertaa päivässä. Lue lisää vinkkejä lasten ruokailuun täältä.

Onko lapsesi kovin huono syömään? Et ole ainoa! Jos valikoivuus menee liian pitkälle eikä lapsen paino nouse odotetulla tavalla, on käännyttävä neuvolan puoleen. Jos sitä tapahtuu vain silloin tällöin, siitä ei ole haittaa. Niin vaikealta kuin se tuntuukin, on parempi välttää vertailua muihin ja turhaa stressiä. Lisäksi voit lukaista vinkkimme kaikkien osapuolten kannalta mukavampiin ruokailuhetkiin.

Sormiruokailu on hyvä tapa tutustua uusiin ruokiin

Vähitellen lapselle voi antaa myös hieman karkeampia ruokia, sillä hänen täytyy opetella pureskelemaan. Yleensä lapsesta on hauskaa tutustua ruokaan käsin tunnustelemalla ja maistelemalla. Aluksi hyvää sormiruokaa ovat pehmeäksi keitetyt palaset, mutta kun lapsi kasvaa, ne saavat muuttua kovemmiksi ja karkeammiksi. Sormiruokailun aloitus kehittää myös hienomotoriikkaa ja voi helpottaa ruokailuhetkiä vanhempien kannalta.
Alkuun lapsi ehkä vain kierrättää useimpia palasia suussa ja sylkee ne pois, mutta älä luovuta! Yhtäkkiä kaikki loksahtaa kohdalleen ja hän hoksaa, miten pureskellaan.

Lapsen välipalan valinta

Tarvitsetko vinkkejä terveellisiin välipaloihin, jotka voit tarjota lapselle suhteellisen nopeasti ja helposti? Kokeile esimerkiksi näitä:

• pehmeä leipä maksapasteijan tai hummuksen kera – viljalajeja vaihtelemalla voit totuttaa lapsen vatsaa gluteeniin (esimerkiksi kauraa sisältävässä leivässä on vähemmän gluteenia kuin leivässä, joka sisältää pelkkää vehnää)
• puolikas banaani – luonnon omassa kätevässä pakkauksessa
• munakokkeli
• tuorejuusto ja muussattu avokado
• omenanpalat (alkuun sopivan pehmeiksi keitettyinä)
• porkkanatikut (alkuun pehmeiksi keitettyinä).

Faktantarkistus: Kristiina Malmström, lastenlääkäri