Luo lapsellesi rutiinit
Tuntuuko, kuin olisit lukenut saman tarinan, laulanut saman laulun ja laittanut nallen samalla tavalla tyynyn oikealle puolelle jo miljoona kertaa? Jos tuntuu, niin hyvä! Lapset nimittäin rakastavat sitä, että asiat ovat ennustettavissa. Tämä tuntuu heistä turvalliselta. Juuri turvallisuuden tunne on syy, miksi toisto ja tuttuus ovat lasten mieleen.
Maailma muuttuu jatkuvasti, ja kun itse on lapsi ja kasvaa koko ajan, muutos tuntuu erityisen voimakkaana. Kun lapsi kasvaa ja ymmärtää entistä enemmän, todellisuuden rajat voivat joskus tuntua hämäriltä. Syynä on, että lapsi löytää ja oppii koko ajan uutta. Maailma, joka tuntui lapsesta jo täysin tutulta, osoittautuukin paljon isommaksi, kun hän oppii esimerkiksi konttaamaan. Useimmista lapsista on hauskaa tehdä tutkimusretkiä ympäristöön, mutta toisaalta he kaipaavat myös turvallisuuden tunnetta. Siksi rutiinit ja tunnistettavuus ovat heille niin tärkeitä.
Rutiinit tekevät lapsen elämästä turvallisen
Kun lapsen elämässä on rutiineja, maailma tuntuu selkeältä, turvalliselta ja helpommin hallittavalta. Hän jäsentää uusia kokemuksiaan rutiinien kautta. Iltakylpy tarkoittaa, että päivä on päättymässä ja on aika mennä nukkumaan. Käsienpesu ja ruokalappu puolestaan merkitsevät ruoka-aikaa. On monia muitakin pieniä asioita, joilla voi rakentaa lapsen päivärytmiä ja tehdä maailmasta hänelle turvallisemman. Voitte vaikkapa tehdä kävelylenkin aina iltapäivisin tai lukea iltasadun ennen nukkumaanmenoa. Päivärytmin ei tarvitse olla kellontarkka, vaan ideana on, että tietyt hetket toistuvat arjessa melko säännöllisesti.
Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä enemmän rutiineja arjen askareiden ympärille voi rakentaa. Esimerkiksi illalla voidaan siivota lelut pois, ja päiväkodista kotiin tullessa voidaan ripustaa takki naulaan ja pestä kädet.
Rutiineista tulee hyviä tapoja, jotka rauhoittavat kaikenikäisiä lapsia
Rutiinit eivät tietenkään saa hallita elämää liikaa. Niistä kuitenkin muokkautuu usein hyviä tapoja, joiden kautta lapsi hahmottaa itseään ja joista hän saa turvaa. Lisäksi lapsen on helpompaa olla avulias ja yhteistyöhaluinen, kun hän tietää, mitä häneltä odotetaan ja miten arki yleensä rakentuu. Lapsen kanssa rakennetuista hyvistä rutiineista on iloa aikuisillekin.
Kuten todettu, ne eivät saa kuitenkaan rajoittaa elämää – siihen kuuluu myös paljon asioita, joita ei voi ennustaa. Yritä suhtautua yhdessä rakentamiinne rutiineihin perusrakenteena, ei tarkkana aikatauluna. Samoja asioita ei siis tarvitse tehdä täsmälleen samoina aikoina, vaan tarkoituksena on löytää hyviä tapoja, jotka tuovat arkeen turvallisuutta ja ennakoitavuutta.
Ennustettavaa, ei joustamatonta
Herkkyys lapsen tarpeille on aivan yhtä tärkeää kuin arjen suhteellinen ennakoitavuus. Rutiineja ja tapoja on muokattava usein lapsen ollessa pieni, sillä hän kehittyy jatkuvasti ja hänen tarpeensa muuttuvat. Jos lapsesi alkaa vastustaa vakiintuneita tapoja, on kenties aika miettiä, tarvitseeko niitä muuttaa. Perheen arki ja lapsen päivärytmi toimivat parhaiten, kun lapsi saa itse olla mukana luomassa rutiineja. Niiden on tarkoitus tehdä elämästä mukavampaa, ei aiheuttaa turhia jännitteitä. Ei missään nimessä ole väärin muuttaa mieltä ja kokeilla uusia tapoja!
Rutiinien keskeytyminen
Elämässä tapahtuu silloin tällöin asioita, jotka eivät mahdu arkirutiinien puitteisiin, eikä pienten lasten vanhempien tarvitse yrittää vältellä niitä. Lapsi sopeutuu varmasti hyvin, jos menette lauantai-iltana illalliselle ystävien luo, jos hän nukahtaa ulkomaanmatkalla vaunuihin ollessanne iltakävelyllä tai jos aamiaista syödäänkin kymmeneltä kaupungilla eikä kotona keittiössä kuten yleensä. Tällaiset tapahtumat piristävät arkea, ja kun lapsen elämässä on vankka perusrakenne, rutiinien keskeytyminen silloin tällöin ei haittaa mitään. Päin vastoin voi olla hyvä harjoitella, että kaikki ei aina ole täsmälleen samanlaista.
Faktantarkistus: Tova Winbladh, laillistettu psykologi