Lapsen ensimmäiset leikkikaverit ja ystävät

Ystävyyden oppiminen vaatii aikaa ja harjoitusta. Aikuisina tiedämme, miten mukavaa on, kun on ystäviä ja miten tärkeää ystävyys on hyvinvoinnille. Siksi moni meistä alkaa etsiä ystävyyden merkkejä jo hyvin pienistä lapsista – ja uskoo myös näkevänsä niitä. Joskus panemme hieman liikaa painoa lasten kaverisuhteille tai murehdimme, kun omalla lapsella ei ole parasta ystävää. Usein syynä on vilpitön luulo, että lapset pystyvät monimutkaiseen vuorovaikutukseen, vaikka he ovat siihen vielä aivan liian nuoria.

Kaksivuotiaat ja rinnakkaisleikki

Noin kaksivuotiaana lapsi alkaa yleensä kiinnittää enemmän huomiota toisiin lapsiin. Silti hänen on vielä hyvin vaikeaa tehdä syvällisempää yhteistyötä tai jakaa leluja ja kiinnostuksenkohteita sopuisasti. Usein leikki etenee niin, että lapset ottavat tavaroita toisiltaan, puolustavat niitä ja purskahtavat itkuun, jos toinen saa ne käsiinsä – kuten heidän tässä iässä kuuluukin tehdä. Tämä ei siis ole poikkeuksellista itsekkyyttä vaan täysin normaalia kehitystä. Ihminen suhtautuu ympäristöönsä luonnostaan uteliaasti, ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ja oikeudenmukaisuuden säännöt ovat aivan liian vaikeita pikkulapselle. Hän toimii ennen kaikkea omien mielihalujensa ja tahtonsa mukaan.

Aikuiset saattavat etsiä pienen lapsen sosiaalisuudesta kaveruuden merkkejä, mutta hänen on saatava vielä kehittyä, ennen kuin hän pystyy muodostamaan merkityksellisiä ja läheisiä ystävyyssuhteita. Yhdessä leikkimisen ja vuorottelun sijaan parivuotiaille riittää usein hyvin, kun he saavat leikkiä rinnakkain kukin omia leikkejään. Rinnakkaisleikki auttaa lapsia keksimään ystävyyden omaan tahtiinsa. Kun lapsen sosiaalinen kehitys etenee, vanhempi voi varovasti yrittää ohjata häntä vuorovaikutukseen toisten lasten kanssa ja auttaa häntä olemaan pahoittamatta muiden mieltä. Anna hänen kuitenkin edetä omaan tahtiinsa ja muista, ettei pieni lapsi osaa vielä hillitä itseään vaan toimii yleensä hetken mielijohteesta. Jos lapsi riitaantuu muiden kanssa, hän ei tarkoita pahaa!

Miten tukea lapsen kaverisuhteita – kolme vinkkiä yhdessä leikkimiseen

Vie aikaa oppia, miten olla hyvä ystävä. Usein tämä taito hioutuu koko elämän ajan. Vaikka kaverisuhteet voivat olla vaikeita ja vaativia, on olemassa keinoja auttaa lapsia pääsemään alkuun.

• Älä haasta heitä liikaa vaan varmista, että suosituimpia leluja on aina kaksi kappaletta. Jos jokin lelu aiheuttaa jatkuvasti riitaa, siirrä se syrjään. Lapsille on helpompaa, jos koko ajan ei tarvitse kinata, kuka saa leikkiä kaikkein houkuttelevimmalla ja hauskimmalla lelulla.
  
  
• Älä yritä jatkuvasti kasvattaa ja ojentaa lasta leikin aikana. Mene väliin vain, jos lapset tarvitsevat apua kiistan ratkaisemiseen tai huomion kiinnittämiseen muualle. Anna lapsen leikkiä vapaasti, vaikka hän ei aina käyttäytyisi toivomallasi tavalla. Usein lapsi stressaantuu ja yhteispeli muiden kanssa alkaa tökkiä, jos häntä vahditaan liikaa. Lisäksi lapset oppivat sosiaalista vuorovaikutusta testaamalla erilaisia tilanteita yhdessä. Jos leikin aikana syntyy pieniä erimielisyyksiä, he pystyvät yleensä ratkomaan ne keskenään.
  
  
• Vaihda muiden vanhempien kanssa ajatuksia lapsista ja siitä, miten he kohtelevat toisiaan. Epävarmassa tilanteessa voi olla hyvä kääntyä muiden puoleen ja kysyä esimerkiksi: ”Mitä mieltä olet, onko minun lapseni liian kovakourainen sinun lastasi kohtaan? Onkohan se hänelle ikävää?” Kun keskustelette lapsista ja vanhemmuuteen liittyvistä näkemyksistä, opitte ymmärtämään toisianne. Näin teidän on helpompi auttaa myös lapsia leikkimään yhdessä.

Milloin lapsi alkaa leikkiä kavereiden kanssa?

Yleensä lapset oppivat leikkimään yhdessä noin kolmivuotiaina. Tämän ikäisetkään eivät vielä ole täysin kypsiä sosiaalisiin suhteisiin, mutta he alkavat osoittaa innostusta muita lapsia kohtaan ja kiinnostuvat selvästi enemmän yhdessä leikkimisestä. He siirtyvät rinnakkaisleikeistä yhteisiin leikkeihin, joita he rakentavat kuvittelemalla asioita yhdessä. Lapset opettelevat vuorottelemaan ja osaavat puhua toisilleen kiltisti ja huomaavaisesti, koska niin hyvät kaverit tekevät. Tämä on melkoinen muutos aikaan, jolloin he repivät tavaroita toistensa käsistä. Kolmivuotiaasta alkaen lapset kiinnittävät päiväkodissa tutkimusten mukaan enemmän huomiota toisiinsa kuin aikuisiin ja myös juttelevat enemmän keskenään kuin aikuisille. Ystävyyden alkaminen jo päiväkodissa ei siis ole tavatonta. Monilta kuitenkin kestää vielä pitkään löytää oikeasti läheisiä ystäviä, ja leikki-ikäisen lapsen kaverisuhteet muuttuvat tiuhaan.

Ennemmin tai myöhemmin suurin osa lapsista löytää kavereita, joiden seurassa he viihtyvät, mutta joiltakin tämä vie enemmän aikaa. Se kuuluu elämään. Olemme kaikki erilaisia ja etsimme ystävyyssuhteista eri asioita: osalle tärkeintä on hauskanpito, osalle yhteiset kiinnostuksenkohteet. Jos lapsi kiinnostuukin jostain muusta, myös kaverit saattavat vaihtua. Mikäli lapsella on sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteita, leikki voi tuottaa hankaluuksia koko lapsuuden ajan. Tällöin tarvitaan runsaasti tukea ja apua aikuisilta.

Faktantarkistus: Tova Winbladh, laillistettu psykologi